Ruotsin kieroimpien ja koukuttavimpien juonien punoja Kristina Ohlsson kertoo uuden kirjansa Syntitaakka päätteeksi lopettavansa Fredrika Bergman -sarjansa. Jos päätös pitää, on lopputuloksena kuusi huippujännittävää dekkaria ilman yhtään heikkoa lenkkiä.
Syntitaakka on tutun yllätyksellistä Ohlssonia. Sarjamurhaajaa jahdataan tälläkin kertaa, mutta miten toisiinsa liittyvät väkivaltaiset kuolemat, joihin sisältyy vihje murhatutkijoille, ja kokonaisen perheen katoaminen? Ja onko se edes katoaminen, sitä yrittää saada poliisin selvittämään hautausurakoitsija Noah Johansson.
Ohlssonilla on uskomaton kyky kehittää juonilabyrintti, josta hän selviytyy voittajana ulos. Huonompi kirjoittaja sotkeutuisi omaan näppäryyteensä, mutta Ohlsson laittaa kerta toisensa jälkeen Fredrika Bergmanin ja Alex Rechtin tilanteisiin, joissa kaikki on lopulta loogista.
Jo kirjan nimestä Syntitaakka voi päätellä, että kyseessä on jännäri, jossa on maksun aika menneistä vääryyksistä. Perinteisen dekkarijuonen lisäksi tarjolla on psykologista jännitystä, miltei kauhua.
Kristina Ohlsson: Syntitaakka. Suomentanut Laura Beck. WSOY 2017. 425 sivua.