Jormanainen vaatiikin viranomaisille lisää resursseja valvontatehtävään. Hän kertoo, että Meyerin omilla, noin tuhannella työntekijällä, jotka ovat pääosin suomalaisia, työehdot ovat kunnossa.
Aivan toisin asiat ovat ulkomaalaisten metallityötekijöiden kohdalla.
– Kuulen kaikenlaista heidän palkoistaan ja työajoistaan, mutta hyvin harva uskaltaa tulla kertomaan, mitkä työsuhteen ehdot ovat oikeasti.
Viranomaisilla ei ole resursseja valvoa.
Jormanaisella ei ole tarkkaa tietoa telakalla ja sen alihankkijoiden muodostamassa verkostossa työskentelevien ulkomaalaisten metallimiesten määristä saatikka heidän kansallisuuksistaan, mutta hän arvioi heitä olevan selvästi enemmän kuin suomalaisia.
Tarkkoja lukuja ei anna myöskään Meyer Turku.
Valvonta ontuu pahasti
Suomen rajat ovat jo pitkään olleet auki EU-alueelta tuleville työntekijöille. EU:n ulkopuolelta Suomeen pyrkivä saa työluvan vasta kun viranomaiset ovat selvittäneet, olisiko kyseiseen työhön tarjolla työvoimaa omasta takaa. Nyt eduskunnalle on jätetty aloite tämän tarveharkinnan poistamisesta.
Jormanaisella on asiaan selvä kanta: ongelma ei ole lakien paljous tai vähyys, vaan niiden valvonta.
– On ihan yhdentekevää, onko tarveharkintaa vai ei. En usko, että se vaikuttaa täällä toimintaan juurikaan. Ongelma on siinä, että niin kauan kun viranomaisilla ei ole resursseja valvoa ja puuttua havaittuihin epäkohtiin, ulkomaisten työntekijöiden sorto ja pitkien työpäivien teettäminen jatkuu.
Vajaa sata tuli
Varsinais-Suomen ELY teki aivan viime vuoden lopulla työlupalinjauksen, jolla saatavuusharkinnan ulkopuolelle rajataan muun muassa meriteollisuuden tarvitsemia tuotannon ammattilaisia, kuten hitsaajat ja levysepät.
Linjaus tarkoittaa sitä, että Pirkanmaan TE-toimiston, joka käytännössä tekee Varsinais-Suomen alueen työlupiin osapäätökset, ei tarvitse kyseisissä ammateissa enää erikseen tapauskohtaisesti selvittää, löytyisikö omaa työvoimaa työhön.
Pirkanmaan TE-toimiston kansainvälisen työnvälityksen ryhmän palveluesimies Kristel Stenman-Huuskonen kertoo, että vuoden 2016 aikana Varsinais-Suomeen myönnettiin saatavuusharkinnan kautta uusia työlupia – siis muuallekin kuin telakan verkostoon – kaikkiaan 69 EU-alueen ulkopuolelta tulleelle levysepälle, 8 hitsaajalle ja 23 ruiskumaalarille.
Tänä vuonna, jolloin siis on voimassa alueellinen linjaus, Varsinais-Suomeen on kesäkuun loppuun mennessä myönnetty uusia työlupia 63 hitsaajalle, 21 levysepälle ja 16 ruiskumaalarille. Stenman-Huuskonen selvittää, että ruiskumaalarit ovat mukana, vaikka eivät kuulukaan ELYn linjaukseen, koska myöskään tähän tehtävään ei ole tarjolla työvoimaa omasta takaa riittävästi.
SAK epäili linjausta
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen työlupalinjauksen valmisteli työelämäpalvelujen asiantuntija Hannu Lehti. Hän kertoo, että meriteollisuuden kasvanutta työvoimatarvetta pohdittiin viime syksynä alueellisessa Työllisyys ja yrittäjyys -neuvottelukunnassa, jonka TE-toimisto nimittää ja jossa on edustettuna työmarkkinaosapuolet ja seudulliset kehittämiskeskukset.
– Kyse on alueellisesta työmarkkinanäkemyksestä, jolla yritetään helpottaa työvoiman saatavuuden selvittämisvaatimusta silloin, kun jo etukäteen tiedetään, että saatavuus on hankalaa, Lehti sanoo.
Asian valmistelussa Lehti kuuli myös SAK:n aluetoimiston näkemyksiä.
– Olimme ay-puolella skeptisiä työlupalinjauksen väljentämisen suhteen, mutta asia ei muuksi muuttunut, muistelee SAK:n aluejohtaja Outi Rannikko, joka oli pohtinut linjausten telakkaa koskevia esityksiä yhdessä
Meyerin silloisten luottamusmiesten kanssa.
SAK kiinnitti huomiota muun muassa ennakkovalvontaan.
Rannikko ja metallimiehet epäilivät vastauksessaan ennakkovalvonnan onnistumista, koska se edellyttäisi resurssien lisäksi nykyistä parempaa viranomaisten yhteistyötä ja koska jälkikäteinenkään valvonta, jossa on löytynyt isojakin puutteita, ei ole johtanut rikosprosesseihin.
SAK:n kantaa pohtimassa ollut telakan työsuojeluvaltuutettu Ari Rajamäki korostaa, että ay-puolen mahdollisuudet vaikuttaa ulkomaalaisten työehtoihin ovat olemattomat.
– Se on viranomaistyötä, jos lakia rikotaan. Jos ay-liike saisi kanneoikeuden, niin se olisi kova sana. Mutta sekään ei auta, kun nämä henkilöt eivät ole ammattiliiton jäseniä, hän sanoo.
Ongelmia palkoissa ja työajoissa
– Teollisuudesta löytyy sellaisia työaikoja, että tehdään töitä 12 tuntia päivässä ja seitsemänä päivänä viikossa, sanoo tarkastaja Kristiina Linna Lounais-Suomen AVIsta.
Linna on ulkomaalaisen työvoiman valvontaan erikoistunut tarkastaja. Hän valvoo teollisuuden ohella muun muassa maataloutta, rakennusalaa ja ravintoloita.
– Suurimmat ongelmat liittyvät siihen, että palkkaus ei täytä työehtosopimuksen vaatimuksia tai sitten työajat ovat liian pitkiä, hän sanoo, ja lisää, että ongelmat koskevat muutakin teollisuutta kuin telakkaa.
Palkkauksessa on Linnan mukaan usein kyse siitä, että ulkomaalaiselle maksetaan työehtosopimuksen minimitason mukaan, vaikka työ on luokiteltu korkeampaa palkkaa edellyttävään ylemmän vaativuusryhmän työksi.
– Tätä on työsuojelutarkastajan vaikea valvoa, koska me emme ole asiantuntijoita työtehtävien vaativuudessa.
Työehtojen ja lakien noudattamista valvotaan tekemällä haastatteluja ja tutkimalla yrityksen palkkakirjanpitoa.
– Joskus esitetään väitteitä siitä, että yritys väärentää palkkakirjanpitoaan tai että työntekijä joutuu saamastaan tessin mukaisesta palkasta maksamaan aina osan takaisin. Näissä väitteissä voi olla perääkin, mutta normaalissa tarkastustoiminnassa emme pysty saamaan tästä näyttöä, Linna sanoo.
Pääasiallinen toimintatapa työsuojeluviranomaisella Linnan mukaan on kuitenkin ohjaus ja neuvonta. Rikosilmoituksiin päädytään harvemmin.
– Toki myös pääurakoitsijat voivat omilla toimenpiteillään puuttua näihin, hän lisää.