Lehtikuva/Jarmo Stenmark

– Liikesalaisuudet pitäisi nimetä ja määritellä tarkasti, kaikki ei voi olla salaista, sanoo Ammattiliitto Pron juristi Päivi Vanninen.

Pron mielestä valmisteilla oleva uusi liikesalaisuuslaki uhkaa heikentää toimihenkilöiden oikeuksia ja jäykistää työmarkkinoita.

Suomessa säädetään kokonaan uusi laki liikesalaisuuksien suojasta. EU edellyttää, että liikesalaisuusdirektiivin vaatimukset liikesalaisuuksien suojan parantamisesta tulevat voimaan viimeistään 8.6.2018. Asiaa valmistelevan työryhmän määräaika päättyi eilen.

– Salassapitovelvollisuus voi jatkua vuosien päähän työsuhteen päättymisestä, jonka lisäksi se on todennäköisesti sanktioitu valtavalla sopimussakolla. Tämä on riski ja tehokas pelote, joka estää työntekijöitä vaihtamasta työpaikkaa, Vanninen toteaa.

Palkansaajakeskusjärjestöt antoivat heti eriävänä mielipiteen jätettyyn mietintöön. Pron lakimies Päivi Vanninen oli jäsenenä työryhmän alaisessa työoikeudellisia kysymyksiä käsittelevässä jaoksessa. Pro on mukana valmistelussa STTK:n kautta.

Direktiivi ei vaadi työntekijän aseman heikentämistä

ILMOITUS

Vannisen mukaan valmisteilla oleva laki heikentää työntekijöiden asemaa monella tavalla, vaikka direktiivi ei tätä olisi vaatinut. Lisäksi se voi myös aiheuttaa tulkintaongelmia käytännössä.

Työsopimuslaki sääntelee työnantajan liikesalaisuuksia jo nyt, työntekijä ei saa ilmaista työnantajan liikesalaisuuksia ulkopuolisille.

– Työsopimuslain ja nyt ehdotettavan liikesalaisuuslain soveltamisjärjestys on epäselvä. Työsopimuslain säännökset ovat niin sanottua pakottavaa oikeutta työntekijän suojaksi ja rajoittavat liikesalaisuuksien suojasta annetun lain soveltamista työnantajan ja työntekijän välillä, Vanninen selvittää.

Lisää salassapitosopimuksia?

Vanninen pitää todennäköisenä, että työnantajat vaativat uuden lain myötä entistä enemmän salassapitosopimuksia. Kun työnantajan ja -tekijän välisiä salassapitosopimuksia ei ole mitenkään säännelty tai rajoitettu, työnantajat tulevat vaatimaan työntekijöille laajoja salassapitoehtoja. Vannisen mielestä liikesalaisuudet pitäisi nimetä ja määritellä tarkasti, kaikki ei voi olla salaista. 

Ongelma on myös, että salassapitovelvoite voi ulottua vuosien päähän työsuhteen päättymisestä.

– Kun työpaikan vaihtaminen vaikeutuu, työmarkkinat jäykistyvät ja työvoiman vapaa liikkuvuus vähenee yritysten välillä. Tämä ei ole kenenkään etu, ei työntekijöiden eikä yritysten, Vanninen jatkaa.

Pelisäännöt sopimukselle

Työsopimuslakiin tulisi lisätä salassapitosopimuksia koskeva kohta, joka kertoo edellytykset ja raamit näiden tekemiselle.

– Aivan kuten laissa jo säännellään nimenomaisesti kilpailukieltosopimuksia työsuhteen päätyttyä, tulisi myös salassapitosopimuksille säätää laissa pelisäännöt, Vanninen tiivistää.