SDP:ssa on tehty analyysi, jonka mukaan sen surkeat kannatusnumerot johtuvat kilpailukykysopimuksen kannattamisesta. Puheenjohtaja Antti Rinne myönsi tämän Ylen Ykkösaamussa parisen viikkoa sitten.
– Kilpailukykysopimuksen elementti, johon hallitus pakotti keskusjärjestöt, että leikataan pienituloisilta julkisen sektorin työntekijöiltä enemmän kuin muilta lomarahaleikkauksen kautta, niin se on ollut erittäin iso kivi kengässä, sanoi Rinne.
Ei siis ole mitenkään sattumaa, että SDP vaatii nyt jokaisessa mahdollisessa eduskuntakeskustelussa hallitusta perumaan julkisen sektorin työntekijöiden 30 prosentin lomarahaleikkauksen tulevina vuosina. Kuntien ja valtion puoli miljoonaa työntekijää menettää kolmasosan lomarahoistaan myös vuosina 2018 ja 2019 ellei toisin sovita.
Lomarahaleikkaus tulisi toden totta peruuttaa, mutta puhumalla pelkästään siitä demarit yrittävät peitellä sitä, että he, niin kuin kaikki muut puolueet paitsi vasemmistoliitto, kannattivat epäoikeudenmukaista sopimusta.
Musta pekka ei kelpaa kellekään
Tunnetun sanonnan mukaan velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa.
Sama pätee kiky-sopimuksen lomarahaleikkaukseen. Kenen syy se oli? Vastuu ei kelpaa kenellekään etenkään nyt, kun talous on voimakkaassa kasvussa ja leikkaus tuntuu entistä epäoikeudenmukaisemmalta.
Lisää pontta kysymyksille antoi Ylen MOT-ohjelma viime maanantaina. Siinä kaksi kätilöä sanoi kokeneensa, että heitä vedettiin kaksi vuotta sitten nenästä.
Eduskunnan kyselytunnilla torstaina SDP:n Maarit Feldt-Ranta peräsi valtiovarainministeri Petteri Orpolta (kok.) vastausta kätilöiden pettymykseen.
Orpo vastasi niin kuin hallitus on koko ajan vastannut: sopimuksen sisällöstä päättivät työmarkkinajärjestöt, ei hallitus.
– Kun sopimus syntyi, tämä kilpailukykysopimus, johon lomarahaleikkauskin sisältyy, sitä tuettiin laajasti yhteiskunnassa, suomalaisessa sopimusyhteiskunnassa. Sosiaalidemokraattinen puolue tuki kilpailukykysopimusta, Orpo pääsi muistuttamaan.
EK:n Häkämies kertoi toisin
Se on totta, mutta ministerit eivät halua muistella sitä, miten hallitus painosti pakkolaeilla järjestöjä asiassa.
Lisäksi Feldt-Ranta pääsi huomauttamaan, että Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja, kokoomuksen sisäpiiriläinen, Jyri Häkämies on kertonut, että lomarahaleikkaukset kohdistettiin julkisen sektorin työntekijöihin hallituksen toiveesta.
– Nyt siis sekä työntekijät että työnantajat ovat vahvistaneet, että juuri hallitus ajoi tätä lomarahojen leikkausta. Arvoisa ministeri Orpo, mitä mieltä olette EK:n Häkämiehen lausunnosta?
Orpo vastasi, että hallituksen ensisijainen malli oli työajan pidentäminen.
– Sitten erilaisten vaiheiden jälkeen työmarkkinajärjestöt, palkansaajien edustajat ja työnantajien edustajat sopivat sisällöstä. He sopivat sisällöstä ja he allekirjoittivat sen ja he ovat omissa elimissään nämä päättäneet.
– Minulla on sellainen oma kokemus ja näkemys, että jos työmarkkinajärjestöt ja heidän edustamansa tahot eivät olisi tätä hyväksyneet, niin he eivät olisi hyväksyneet. Siis jos he eivät olisi hyväksyneet, niin he eivät olisi hyväksyneet, Orpo vastasi.
”Vasemmistoliittoa ei vedetty nenästä”
Hänen mielestään ei ole järkevää avata keskustelua sopimuksen muuttamisesta –siis lomarahaleikkauksen peruuttamisesta – nyt, kun liittokierros on käynnissä.
Jari Myllykoski (vas.) sanoi, että vasemmistoliittoa ei vedetty nenästä kikystä keskusteltaessa. Arvostelu sopimuksen ainoaa vastustajaa kohtaan oli kyllä ankaraa.
– Meidät vedettiin kölin alta yhdessä niitten perhepäivähoitajien ja lastentarhanopettajien, pienipalkkaisten julkisen sektorin työntekijöiden kanssa.
– Meidän arviomme jo siinä vaiheessa oli, että tämä ei kotimarkkinoiden osalta ole kovinkaan viisas vaihtoehto ja että siellä lapsiperheissä ei surra sitä, että jää joku lomamatka tekemättä tänä kesänä tai seuraavana kesänä, vaan sitä, että ei olekaan vanhemmilla varaa ostaa itselle niitä silmälaseja tai lapsille niitä tarvittavia vaatteita, mitä — hyvänen aika — niillä rahoilla on ostettu.
Myllykoski toivoi, että sopimuksen kohtuullistaminen tapahtuisi juuri nyt, kun käydään sopimusneuvotteluita, ja katsottaisiin myös asian kansantaloudellinen merkitys.
Hallituksesta ei luvattu mitään. Hallitus ei sovi kenenkään palkoista, sanoi Orpo.
”Ei juuri vaikutusta ansioihin”
Li Andersson (vas.) kysyi, miksi hallituksen mielestä nimenomaan julkisen sektorin pienipalkkaisten työntekijöiden — lähihoitajien ja lastentarhanopettajien — pitäisi kantaa kaikista suurin taakka säästötoimista.
– Onko tämä teidän mielestänne oikeudenmukaista, ja mikäli ei, niin oletteko valmiita osoittamaan tarvittavat resurssit, rahoituksen, lomarahojen leikkauksen perumiseksi? Silloin työntekijäjärjestöt kyllä hoitavat lopun?
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan lomarahaleikkaus ei juuri vaikuta julkisen sektorin työntekijöiden ansioihin.
– Haluan vielä kerran kerrata tämän, miten hallitus on kompensoinut sen 2 500 euroa kuukaudessa tienaavalle julkisen sektorin työntekijälle. Jos työntekijä on ollut alle 15 vuotta töissä, niin hallituksen toimin — jos tämäkin laskettaisiin hallituksen toimeksi — kuukausiansiot ovat lisääntyneet 2 euroa kuukaudessa. Jos on ollut yli 15 vuotta töissä ja tienaa 2 500 euroa kuukaudessa, niin negatiivinen vaikutus on 2 euroa kuukaudessa. Eli tästä tässä kokonaisuudessa puhutaan. Olemme kompensoineet veronkevennyksillä myöskin tämän lomarahojen leikkauksen.
”Työssäkäyvien osuus talkoissa”
Myös Sipilän mielestä vastuu sopimuksen sisällöstä kuuluu työmarkkinajärjestöille, ei hallitukselle.
– Esitimme työajan pidennystä, joka olisi kohdellut kaikkia työntekijöitä, kaikkia sektoreita, samalla tavalla. Sen vaikutus olisi ollut sama kuin mikä tällä kiky-sopimuksella nyt oli. No, sitten kun se ei käynyt, sitten oli vaihtoehtona tämä niin sanottu sisäinen devalvaatio. Oli kaksi vaihtoehtoa rahoittaa se, pienentämällä julkisen sektorin kuluja tai nostamalla arvonlisäveroa. Ja valitsimme tämän julkisen sektorin kulujen pienentämisen sen vuoksi, että katsoimme, että tämä on nyt työssä käyvien osuus näissä talkoissa, että työttömät, eläkeläiset ja opiskelijat eivät olisi tätä osuutta maksaneet.