Lehtikuva/Vesa Moilanen

Viimeinen sana

Elinkeinoelämän keskusliitto ja kokoomus ovat lobanneet voimakkaasti EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevan työvoiman saatavuusharkinnan poistamista. Vaatimusta perustellaan yrittäjäpiireissä ja vähän muuallakin työvoimapulalla, josta Suomi kärsii sitä enemmän mitä vähemmäksi väestönkasvumme käy ja mitä suurempi osa vielä työikäisistä kansalaisista eläköityy. Talous kasvaa kohisten. Työvoimapulasta ei siis saa tulla kasvun pullonkaula.

On ymmärrettävää, että asiasta jätetyn lakialoitteen allekirjoittajaviisikon joukossa on kokoomuksen Juhana Vartiainen, mutta monia on ihmetyttänyt, miksi siellä on myös vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula. Hän haluaa näin estää työntekijöiden hyväksikäytön. Hän kantaa huolta paperittomien mahdollisuuksista siirtyä työelämään. Kontula on kiinnittänyt huomiota myös muun muassa Suomessa jo työskenteleviin henkilöihin, joita saattaa uhata jäykän tarveharkinnan vuoksi maasta häätäminen.

Kansanedustaja Jari Myllykoski (vas.) puolestaan uskoo tarveharkinnan poiston johtavan haitalliseen ja hallitsemattomaan muutokseen yhteiskunnassa, vaikka hän ymmärtääkin lakialoitteen ajatuksen EU:n ulkopuolisten työntekijöiden aseman parantamisesta. Työntekijöiden tulo Suomen työmarkkinoille EU:n itäisistä maista kuten myös ns. kolmansista maista tarkoittaa Myllykosken mukaan palkkojen rajatonta halpuuttamista.

Voisi tosin kysyä, eivätkö EU:n itäisistä maista tulevat työntekijät, joille siis rajat ovat jo nyt kovin auki, voi yksistäänkin edistää halpuuttamisen äärimmilleen. Vai voisivatko EU:n ulkopuolelta tulevat vielä lisätä tätä kurjuutta? Ehkä voivat. On kuitenkin muistettava, että vaikkapa Nigeriasta ei tänne lähdetä töihin noin vain. Oleskelulupahakemus on pantava vireille jo lähtömaan Suomen edustustossa. Ja maahanmuuton edellytykset arvioi maahanmuuttovirasto.

Ja on muistettava, että kun Uudellamaalla on rakennusbuumi, kuten nyt on, tai kun Turussa on laivanrakennusbuumi, kuten nyt, niin ELY-keskukset poistavat alueeltaan tarveharkintaa omilla linjauksillaan, jolloin työluvan saaminen kolmansista maista helpottuu.

ILMOITUS

Meillä on siis jo nyt melkoinen määrä EU:n alueelta tulleita ja yhä enemmän EU:n itäreunalta tulleita. Ammattiliitoissa, esimerkiksi juuri Rakennusliitossa, onkin jo paljon tietoa siitä, miten ulkomainen työvoima vaikuttaa työmarkkinoilla.

Rakennusliitto muistuttaa, että rakennuksille työvoima tulee aina vuokrayritysten kautta. Ne maksavat liian pientä palkkaa, teettävät ylipitkiä työpäiviä ja jättävät usein sosiaalivakuutusmaksut maksamatta. Työsuhdeturvaa ei ulkomaisella vuokratyöntekijällä ole. Välittäjä voi lähettää työntekijän kotiin milloin haluaa.

Rakennusliitto uskoo, että EU-alueen ulkopuoliseen rakennustyövoimaan liittyy vieläkin suurempia ongelmia. Kehitysmaiden työntekijät joutuvat poikkeuksetta maksamaan välittäjälleen suuria palkkiota yleensä lainarahalla, mikä saattaa työntekijän täysin välittäjänsä armoille.

Jos lakialoite toteutetaan ilman selkeää lisäystä valvontaviranomaisten ja poliisin resursseihin, ammattiyhdistysliikkeen uhkakuvat voivat hyvinkin toteutua. Se sopisi varmaan EK:lle, jonka motiivina tarveharkinnan poistamiselle on työmarkkinoiden avaaminen kansainväliselle kilpailulle ja sitä kautta ammattiyhdistysliikkeen neuvotteluvoiman pienentäminen.