Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson päätyi olemaan allekirjoittamatta ryhmätoverinsa, kansanedustaja Anna Kontulan lakialoitetta EU- ja ETA-alueelta tulevan työvoiman saatavuusharkinnan kumoamisesta.
– En allekirjoittanut sitä, koska se herättää puolueen sisällä niin vahvoja näkemyksiä puolin ja toisin. Arvioin, että puheenjohtajan on parempi tässä vaiheessa olla olematta mukana, Andersson sanoo.
Perjantaina jätetyn lakialoitteen allekirjoitti runsas sata kansanedustajaa, joukossa vasemmistoliiton 14:stä kansanedustajasta Kontulan lisäksi Silvia Modig ja ja Katja Hänninen. Vasemmistoliiton piiristä siitä on myös erikseen irtisanouduttu. Kansanedustaja Jari Myllykoski tiedotti heti viime viikolla, ettei hyväksy aloitetta.
En ymmärrä miksi tämä kostautuisi vasemmistoliitolle.
Myös ammattiyhdistysliikkeestä käsin sitä on arvosteltu ankarasti, rankimmin ehkä Rakennusliitosta.
”Kukaan ei halua heikentää”
Sosiaalisessa mediassa aloitteesta on käyty ankaraa keskustelua, jossa on muun muassa esitetty arvioita, joiden mukaan aloite kostautuu vasemmistoliitolle.
– En ymmärrä miksi se kostautuisi vasemmistoliitolle, Andersson sanoo.
– Kyseessähän on keskustelu, joka pitäisi käydä: Mikä ulkomaalaisen työvoiman asema Suomessa on ja miten tätä työvoimaa parhaiten pystyttäisin suojelemaan ja säätelemään.
Hän arvioi erimielisyyden koskevan sitä, kuinka toimiva tämänhetkinen käytäntö on vai onko pikemminkin niin, että saatavuusharkinta heikentää ulkomaalaisen työvoiman asemaa siksi, että he eivät sen vuoksi pystyisi ajamaan oikeuksiaan.
– Keskustelu on tärkeä, ja toivon, että sitä voitaisiin käydä asiasisällön pohjalta, hän sanoo.
”Älytöntä väittää”
Andersson muistuttaa siitä, ettei kukaan vasemmistossa halua heikentää suomalaisten työntekijöiden asemaa, kuten on väitetty.
– Ei Anna Kontulakaan. On älytöntä väittää, että ihminen, joka on tehnyt vuosikymmeniä töitä suomalaisten työntekijöiden ja pienituloisten aseman parantamiseksi, nyt yhtäkkiä vahtaisi agendaansa täysin tällä aloitteella.
Hän muistuttaa vasemmistoliiton jo aiemmin tehneen esityksiä muun muassa ryhmäkanneoikeudesta ja alipalkkauksen kriminalisoinnista.
Andersson toteaa ammattiyhdistysliikkeellä olevan aiheellisia huolia ulkomaisen työvoiman asemasta ja vaikutuksista suomalaiseen työkulttuuriin.
– Minullekin tulee koko ajan viestiä siitä, että valvontajärjestelmät Suomessa pettävät. Siitä on ymmärrys, että ongelmaan halutaan puuttua.