Lehtikuva/Ville Männikkö

Kansanedustaja Anna Kontula (vas.) haluaa poistaa ulkomaalaislaista työvoiman saatavuusharkinnan, koska se osaltaan tuottaa ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä ja työperäistä ihmiskauppaa. SAK:sta väitetään, että juuri näin käy, jos harkinta poistetaan.

Keskiviikkona lakialoitteella oli jo 99 allekirjoittajaa, joiden joukossa on myös osa vasemmistoliiton kansanedustajista. Nimiä keräävät tekstin laatineen Kontulan lisäksi neljä muuta aloitteen takana olevaa kansanedustajaa Juhana Vartiainen (kok.), Veronica Rehn-Kivi (rkp), Emma Kari (vihr.) ja Tytti Tuppurainen (sdp). Lakialoite jätetään eduskunnalle lähipäivinä.

Ulkomaalaislaissa säädetään, että ennen kuin EU-ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevalle työntekijälle myönnetään oleskelulupaa, tulee työ- ja elinkeinotoimiston selvittää, että onko työmarkkinoilla saatavilla kohtuullisessa ajassa kyseiseen työhön sopivaa työvoimaa ja ettei oleskeluluvan myöntäminen estä työmarkkinoilla jo olevan työvoiman työllistymistä. Tätä työvoiman saatavuusharkintaa tekevät TE-toimistot työnhakijarekisterin avulla.

Facebookissa Kontulan esityksestä on käyty kiihkeää keskustelua, oltu puolesta mutta vahvasti myös vastaan. Aloitetta on pidetty epäilyttävänä muun muassa siksi, että sitä kannattaa Vartiainenkin.

Mahdollisen ”palkkadumppauksen” kannalta merkitykselliset päätökset tehtiin jo säädettäessä työvoiman vapaasta liikkuvuudesta EU-alueella.

– Olen sitä mieltä, että aina jos kokoomuksessakin kannatetaan jotain asiaa, oma linja pitää tarkistaa vielä kerran. Pitää katsoa, ovatko perusteeni riittävän vahvoja. Jos perusteet toimivat, sitten harkitaan liittoutumismahdollisuuksia, Kontula selvittää.

Kaikki alkoi Olkiluodosta

Kontula kertoo, että hän on puhunut asiasta jo vuodesta 2010 asti.

ILMOITUS

– Kaikki alkoi Olkiluodon ydinvoimatyömaalta, jossa selvitin työntekijöiden työehtoja. Selvisi että saatavuusharkinnan piirissä olevien työntekijöiden ehdot olivat järjestään heikommat kuin EU-alueelta tulevien.

Riistoa ja erilaista vedätystä kohdistui Kontulan mukaan myös EU-alueelta tulleisiin työntekijöihin, mutta vielä kovemmin riisto kohdistui kolmansien maiden työntekijöihin.

– Ja jos he olisivat halunneet vaihtaa alaa, heidän olisi pitänyt käydä läpi koko saatavuusharkintaprosessi alusta, koska oleskelulupa on alakohtainen.

Kontula korostaa, että juuri saatavuusharkinta synnyttää työntekijän ja työnantajan välille riippuvuussuhteen, joka puolestaan synnyttää otolliset olosuhteet hyväksikäytölle ja ihmiskaupalle.

– Tietenkään saatavuusharkinnan poisto ei yksinään poista näitä ongelmia, mutta se on yksi mekanismi, ja kun se on laissa, niin se on helpoimmasta päästä poistaa.

Paljon ilman tarveharkintaa

Ulkomaalaislain tarveharkinta ei koske läheskään kaikkia töitä. Oleskeluluvan saa ilman tarveharkintaa muun
muassa asiantuntijatehtävissä olevat henkilöt, yritysjohtajat, urheilijat ja taiteilijat. Lisäksi kausityöntekijät tulevat Suomeen töihin viisumivapauden nojalla. Nämä ovat lakiin perustuvia valtakunnallisia rajauksia.

Lisäksi ELY-keskukset voivat tehdä työlupalinjauksiin perustuvia alueellisia rajauksia. Esimerkiksi Uudenmaan ELY on rajannut pois muun muassa rakennusalan ja osan kokeista. Maatalouden monet ammattinimikkeet on siirretty kevyempään harkintaan Pohjois-Suomessa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.

– Näissä voidaan oletuksena pitää sitä, että työvoimaa ei ole saatavissa, saatavuusharkinta on tehty työlinjauksessa kolmikantaisesti, jolloin ratkaisijan ei tarvitse sitä tapauskohtaisesti enää tehdä, sanoo hallitusneuvos Olli Sorainen Työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Saatavuusharkinta kohdistuu siis ainoastaan osaan ulkomaisesta työvoimasta. Sen piirissä on lähinnä matalapalkkaisia suorittavan työn aloja. EU-kansalaiset, lähetetyt työntekijät, kausityöntekijät sekä kolmansista maista muulla työntekoon oikeuttavalla oleskeluluvalla tulleet muodostavat enemmistön ulkomaisesta työvoimasta.

Saatavuusharkinta tarkoittaa käytännössä sitä, että työpaikka avataan TE-toimiston järjestelmään noin 10 päivän ajaksi, jolloin työmarkkinoilla olevat voivat sitä hakea. Jos sopivia hakijoita ilmaantuu, ulkomainen työnhakija ei voi saada myönteistä päätöstä. Vuonna 2016 TE-toimiston päätöksiä tehtiin yhteensä 8 186, joista 5 255 oli myönteisiä, 1 801 osittain myönteisiä ja 1 119 kielteisiä.

Kielteisissä päätöksissä työvoimaa löytyy siis omasta takaa, mutta siellä voi Soraisen mukaan olla kyse myös siitä, että työnantaja ei sitoudu työehtosopimuksen mukaiseen palkkaan tai että työnantajalla on vaikkapa palkkarästejä.

Työntekijän riippumattomuus

Kontulan lakialoitteessa todetaan, että saatavuusharkinnalla on kielteisiä vaikutuksia muun muassa kyseisten työntekijöiden autonomiaan.

Nykyisellään pitkäänkin Suomen työmarkkinoilla jo työskennelleeltä henkilöltä voidaan evätä oleskelulupa saatavuusharkinnan perusteella. Maasta voidaan siis käännyttää työssä käyviä ihmisiä, jotka ovat työnantajankin mielestä erinomaisia työntekijöitä. Isoimmat ongelmat liittyvätkin Kontulan mukaan juuri niihin, jotka jo ovat Suomessa. Saatavuusharkinnassa olevista 30-50 prosenttia on juuri näitä ihmisiä.

Ulkomainen oleskeluoikeus sidotaan työntekoon nimenomaan tietyllä alalla. Tämä luo Kontulan mukaan työnantajalle mahdollisuuden kontrolloida työntekijän oleskelua. Ja tästä syntyy alttius joutua hyväksikäytetyksi.

– Useissa työperäisen hyväksikäytön tai ihmiskaupan tapauksissa henkilöllä on ollut saatavuusharkinnan alainen työlupa, Kontula sanoo. Hän näkee että työehtojen tehokkain valvontamekanismi on juuri työntekijöiden suhteellinen riippumattomuus työnantajasta. Silloin hän pystyy ajamaan oikeuksiaan joko järjestäytymällä tai tekemällä viranomaisilmoituksia ja neuvottelemalla itse työnantajan kanssa.

Työluvan alakohtaisuuden lisäksi autonomiaa vähentävät Kontulan mukaan se, että työntekijällä ei yleensä ole mahdollista työsuhteen päätyttyä jäädä Suomeen peräämään palkkasaataviaan ja -oikeuksiaan. Myöskään laillisten sivutöiden teko jollain muulla alalla ei ole mahdollista, vaikka työlupaan liittyvässä työssä saatu palkka ei riittäisi elämiseen.

Kontula muistuttaa myös, että saatavuusharkinta heikentää paperittomien pääsyä pois harmailta markkinoilta, mistä ilmiöstä muun muassa prostituutiotutkijat ovat puhuneet.

Ammattiliitot vastustavat

Kontulan ja kumppanien loppukesästä julkistettu laki-aloite on poikinut jo monta jyrähdystä ammattiliittojen suunnalta.

SAK:n maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä linjasi heti tuoreeltaan, että tarveharkinnan poistaminen duunarialoilta ei ole perusteltua tilanteessa, jossa työttömyysluvut ovat korkeita ja työolojen valvonta puutteellista.

Hän muistutti tarveharkinnasta luopumisen ikävistä kokemuksista Ruotsista. Hän viittaa Ruotsin ammattiliittojen kantaan, jonka mukaan tarveharkinnasta luopuminen on lisännyt työntekijöiden hyväksikäyttöä ja työluvista käytävää laitonta kauppaa.

Kyntäjän mukaan ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä ja työperäistä ihmiskauppaa esiintyy jo nyt Suomessa yhä enemmän ja nimenomaan ravintola-, siivous-, rakennus- ja maatalousaloilla.

Jussi Joentausta

Kontulan mielestä Suomen tilannetta ei voi suoraan verrata Ruotsiin jo siksi, että siellä kaikki työluvat kolmansista maista on työnantajakohtaisia, kun ne meillä on alakohtaisia.

Hän muistuttaa, että lakiesitys koskisi ehkä noin tuhatta ulkomaalaista, ei satojatuhansia. Siksi ei hänen mielestään ole perusteita puhua työvoiman tuomisesta sellaisille aloille, joilla on työvoiman liikatarjontaa.

Lakialoitteessa korostetaan, että mahdollisen ”palkkadumppauksen” kannalta merkitykselliset päätökset tehtiin jo säädettäessä työvoiman vapaasta liikkuvuudesta EU-alueella.

Tilanne pahenee entisestään

Viimeksi lakialoitteen tyrmäsi Teollisuusliiton varapuheenjohtaja ja Metallin Vaikuttajien ryhmänvetäjä Turja Lehtonen. Hän muistutti siitä mullistuksesta, joka työmarkkinoilla on koettu sen jälkeen, kun työvoiman vapaa liikkuvuus toi itäisen Euroopan työvoiman Suomeen. Se on tarkoittanut alipalkkausta, verovilppiä ja harmaata taloutta.

Lehtosen mukaan tilanne pahenee, jos tarveharkinnasta luovutaan.

– Vaikka työluvasta luopumista ei ollakaan esitetty, ei viranomaisilla tule olemaan resursseja ja kykyä valvoa työaikoja, työehtoja ja palkkausta, Lehtonen uskoo.

Kontula kommentoi Lehtosta ihmettelemällä, miksi pelätään yritysten pyrkivän polkemaan työehtoja juuri EU:n ulkopuolisen työvoiman avulla, joka kuitenkin jäisi lakiehdotuksen toteutuessa tiukemman valvonnan alle kuin EU-alueelta tulevat työntekijät.

Estetään varjoyhteiskunta

Lakialoitteen taustalla vaikuttaa Kontulan mukaan myös paperittomuusilmiö, joka Suomessa on vielä pieni, toisin kuin muissa länsimaissa, joissa voidaan jo puhua paperittomien varjoyhteiskunnasta. Siinä kaikki palvelut, työ, terveydenhoito ja asuminen tapahtuvat viranomaisten ulottumattomissa.

– Turvapaikkailmiön myötä paperittomien määrä tulee kasvamaan meilläkin. Silloin varjoyhteiskunnan syntyminen on uhka täälläkin, Kontula sanoo.

Hän korostaa, että paperittomuus tuottaa aina haavoittuvuuden kaikenlaista hyväksikäyttöä kohtaan.

– Ja saatavuusharkinnan poisto on paperittomille väylä hankkia virallinen oleskelulupa ja pääsy virallisille työmarkkinoille. Sitä kautta voidaan yrittää estää varjoyhteiskunnan syntymistä, Kontula sanoo.

Ei suurta muutosta

Olli Sorainen TEM:stä on sitä mieltä, että saatavuusharkinnan poistaminen ei toteutuessaan tarkoittaisi mitään suurta muutosta.

– Määrät eivät räjähtäisi eivätkä suomalaiset lakkaisi saamasta työtä.

Suurin yksittäinen vaikutus voisi hänen mukaansa olla se, että ulkomainen työvoima muuttuisi vaikeammin valvottavaksi lähetetyksi työvoimaksi.

Kaiken kaikkiaan lopputuloksena voisi Soraisen arvion mukaan olla vaikeus vahtia maahan tulleiden työntekijöiden oikeusaseman loukkaamista ja työehtojen polkemista ja ylipäätänsä ihmisten hyväksikäyttöä.