Suomalaisten bisnesmokien sarja on pitkä ja raskas – osin myös tragikoominen. Usein mokaajana on ollut valtio osaamattoman omistajaohjausministerin johdolla. Oppia menneistä virheistä ei haluta ottaa.
Sonera osti ilmatilaa Saksasta 2000-luvun alussa 4,3 miljardilla eurolla. Kauppa liittyi kolmannen sukupolven matkapuhelinverkkoihin. Arvottomaksi osoittautuneessa kaupassa puikkoa heilutteli kokoomuksen ministeri Olli-Pekka Heinonen, joka kävi välillä johtamassa Yleisradiota ja toimii nyt Opetushallituksen pääjohtajana.
Samoihin aikoihin Digita Oy:ksi yhtiöitetty Yleisradion jakelutekniikka myytiin ranskalaisyhtiölle 300 miljoonalla eurolla. Sen jälkeen Yle ja muut mediayhtiöt ovat maksaneet saman rahan moninkertaisesti nykyään australialaisrahaston omistamalle ja rahojaan veroparatiiseihin piilottelevalle yhtiölle vuokrina.
Muodollisesti päätöksen kaupasta teki Ylen hallintoneuvosto, jota johti kansanedustaja Markku Laukkanen (kesk.) ja jonka yhtenä jäsenenä toimi kansanedustaja Mika Lintilä (kesk.).
Kaupan motiivina oli rahan hankkiminen television digiuudistusta varten.
Karu kauppa kuluttajille
Matti Vanhasen hallituksen ja erityisesti kokoomuksen piikkiin menee myös Suomen lannoitemarkkinoiden uusjako vuonna 2007, kun omistajaohjauksesta vastannut ministeri Jyri Häkämies, nykyinen EK:n toimitusjohtaja, myi osan Kemiran lannoiteliiketoiminnasta norjalaiselle Yaralle noin 200 miljoonalla eurolla. Sillä rahalla Yara sai myös Savukoskella sijaitsevan Soklin kaivosoikeudet.
Vihreät saivat oman bisnesmokansa viime vaalikaudella. Fortumin sähkönsiirto myytiin joulukuussa 2013 myöhemmin Carunaksi nimensä muuttaneelle yhtiölle. Tuolloin omistajaohjauksesta vastasi Pekka Haavisto (vihr.). Kuluttajat ovat sen jälkeen kokeneet kaupan vaikutukset karuna kukkarossaan, sillä yhtiö nosti siirtohintojaan kymmenillä prosenteilla. Voitoistaan se maksaa veroja Suomeen prosentin verran.
Kun sähköverkkojen myyntiä käsiteltiin hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki jäi yksin vastustaessaan sitä.
Juha Sipilän (kesk.) hallitus yhtiöitti Metsähallituksen metsätalousliiketoiminnan vuonna 2016. Rahallisesti se ei ole yltänyt varsinaisten bisnesmokien sarjaan, mutta lupaukset petettiin heti. Ministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) lupasi ennen lain hyväksymistä, että työllisyysvelvoite säilyy entisellään. Heti Metsätalous Oy:n perustamisen jälkeen se alkoi tarjoilla metsureille irtisanomispaketteja ja valtaosa metsureista pantiin pakkolomalle tämän vuoden tammi–maaliskuuksi.
Porvarit taas asialla
Pieni historiakertaus pohjustaa sitä, että mahdollinen uusi suuri bisnesmoka on parhaillaan tekeillä, ja taas ovat porvarit asialla, ja taas se koskee valtioenemmistöistä Fortumia, joka on ostamassa noin puolet saksalaisesta Uniperistä. Uniperin toiminta perustuu suurelta osin kivihiileen.
Kauppaa tehdään samaan aikaan, kun hallitus keskipitkän aikavälin ilmasto-ohjelmassaan tällä viikolla julisti vievänsä Suomen kohti hiilineutraalia taloutta.
Vihreiden Satu Hassi kysyi eduskunnan kyselytunnilla nykyiseltä omistajaohjausministeri Mika Lintilältä, aikooko hän puuttua asiaan.
– Kun saksalainen suuri sähköyhtiö E.ON pari vuotta sitten jakautui kahteen osaan, toiseen pantiin uudet energiamuodot, kuten uusiutuva energia ja älysähköverkot, toiseen vanhat. Jälkimmäinen sai julkisuudessa pilkkanimen E.OFF. Nyt Fortum on ostamassa juuri tätä E.OFFia, eräänlaista roskaosastoa, jonka toiminta perustuu ilmastonmuutoksen kiihdyttämiseen ja väistämättä edustaa väistyviä energiamuotoja, Hassi pohjusti kysymystä.
– Omistajaohjausministeri ei aio puuttua tähän kauppaan, Lintilä vastasi.
Hän perusteli tätä sillä, että ”Fortumin johto on arvioinut tämän kokonaisuudessa parhaaksi vaihtoehdoksi”.
Sijoittajat pelkäävät romahdusta
Bisnesmokan mahdollisuus piilee siinä, että sijoittajat karsastavat saastuttavaa energiaa. Uniper on muun muassa OP-ryhmän mustalla listalla kivihiilen ja suurten päästöjen takia.
– Sijoittajamaailmassa on jo vuosien ajan keskusteltu hiilikuplasta, koska on paljon yhtiöitä, joiden toiminta perustuu ilmastonmuutoksen aiheuttamiseen ja fossiilisiin polttoaineisiin. Jos ilmastonmuutos oikeasti päätetään hillitä, nämä yhtiöt eivät voi jatkaa entiseen malliin. Toisin sanoen näiden yhtiöiden osakkeiden arvo tulee romahtamaan, Hassi sanoi.
Myös Fortum voi joutua mustalle listalle, jos se saa Uniperin koko osakekannan. Ilmarisen sijoitusjohtaja Mikko Mursula sanoi keskiviikkona Taloussanomille, että on hiuskarvan varassa, ylittyisikö kaupassa kriittinen raja siinä, että Ilmarinen on rajannut sijoitustensa ulkopuolelle ”kivihiilestä riippuvaiset yhtiöt, joilla energian tuottamiseen käytettävän kivihiilen osuus on vähintään 30 prosenttia liikevaihdosta tai sähkön tuotannosta”.
Caruna-rahat kankkulan kaivoon?
Tekeillä oleva Uniper-kauppa liittyy Caruna-katastrofiin, sillä Fortum etsii nyt sijoituskohteita silloin saamilleen rahoille.
– Nyt kun ollaan myyty Caruna, saatu rahaa ja sijoitetaan tällaisiin kohteisiin, niin onko tämä turvallista, mitkä tässä ovat riskit meidän kansallisomaisuutemme näkökulmasta ja miten nämä hyödyttävät suomalaista työllisyyttä ja kansantaloutta? kysyi Paavo Arhinmäki.
– Kokonaisuutena arvioituna tämä kauppa vahvistaa Fortumin tilannetta ja tämä tulee vahvistamaan Fortumin kykyä myös jatkossa osingonmaksajana, vakuutti Lintilä.
Hän perusteli toimettomuuttaan sillä, että ”valtion tulee olla vastuullinen osakkeenomistaja myös muita osakkeenomistajia kohtaan”.
Vastuullisuus muita osakkeenomistajia kohtaan tarkoittaa käytännössä kerta toisensa jälkeen sitä, ettei pääomistaja pidä huolta omasta edustaan. Yksityisellä puolella näin hölmöjä omistajia ei ole. Kuka esimerkiksi ehdoin tahdoin alentaisi omistuksensa arvoa sadoilla miljoonilla euroilla ja vaarantaisi osingonmaksukyvyn? Sitä juuri hallitus kuitenkin on konsulttiarvioiden mukaan tekemässä ministeri Anne Bernerin (kesk.) hankkeessa kilpailuttaa rautateiden matkustajaliikenne.