Jarmo Lintunen

Eduskunnan käsittelyyn tuleva lakiesitys, joka poistaisi tarveharkinnan EU:n ulkopuolisen työvoiman työluvilta, uhkaa suomalaisia työntekijöitä, sanoo Teollisuusliiton varapuheenjohtaja ja Metallin Vaikuttajien ryhmänvetäjä Turja Lehtonen.

Tällä hetkellä EU:n ulkopuoliset työntekijät voivat saada työluvan Suomeen, jos viranomaisten tulkinnan mukaan kyseisiä ammatinharjoittajia ei ole paikallisilta työmarkkinoilta saatavissa.

Työmarkkinat ovat käyneet läpi suuren mullistuksen sen jälkeen, kun itäisen Euroopan työvoiman työskentely vapautui.

– Teollisuudessa tämä kehitys on tuonut mukanaan myös lieveilmiöitä, kuten alipalkkausta, verovilppiä ja muuta harmaata taloutta. Varsinkin telakoilla ja suurissa teollisissa rakennuskohteissa työntekijöiden edunvalvojat ja viranomaiset ovat kyvyttömiä valvomaan toimintaa, Lehtonen kertoo.

Kehitystä parempaan suuntaan ei Lehtosen mukaan ole juurikaan nähty viime vuosina.

– On täydellistä tietämättömyyttä tai välinpitämättömyyttä väittää, etteikö nämä lieveilmiöt näkyisi palkkatasossa, työehdoissa ja työllisyydessä. Epäreilu kilpailu on myös sortanut rehellisiä hyvin velvoitteensa hoitavia yrityksiä.

ILMOITUS

Viranomaisten resurssit eivät riitä valvontaan

Lehtosen mukaan tilanne pahenee entisestään, jos EU:n ulkopuolisen työvoiman tarveharkinnasta luovutaan.

– Vaikka työluvasta luopumista ei ollakaan esitetty, ei viranomaisilla tule olemaan resursseja ja kykyä valvoa työaikoja, työehtoja ja palkkausta. Tämä tulee näkymään yleisenä palkkatason laskuna ja työttömyytenä niiden kohdalla, jotka haluavat pitää kiinni suomalaisen työelämän pelisäännöistä. Epätyypilliset työsuhteet lisääntyvät, Lehtonen sanoo.

Markkinataloudessa teollisuuden kilpailukyvyn pitäisi näkyä palkoissa ja työehdoissa, mutta nyt esitetyssä muodossa työvoiman neuvotteluvoima suhteessa työnantajiin heikkenisi Lehtosen mukaan merkittävästi ja pysyvästi.

Paikallinen sopiminen huolestuttaa

– Erityisen huolestuttavaksi tilanne muodostuu, jos työnantajien pyrkimykset paikallisen ja jopa henkilökohtaisen sopimisen lisäämiseksi ja yleiskorotuksista luopumiseksi etenevät. Jos näiden uudistusten jälkeen työnantajan kanssa sopimassa on äärimmäisen haavoittuvainen ulkomaan kansalainen, voidaan varmuudella sanoa, että töitä tehdään alimmalla mahdollisella palkkatasolla työaikalainsäädännöstä välittämättä, Lehtonen painottaa.

Lehtosen mielestä suomalainen työntekijä on ollut monenlaisen hyökkäyksen kohteena viime vuosina. Tarveharkinnan poistaminen on jälleen yksi uhkaava hanke, joka toteutuessaan heikentää onnistuneeseen edunvalvonnan edellytyksiä ja heikentää työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla.

– On äärimmäisen tärkeää, että tämä lakialoite saadaan estettyä, Lehtonen sanoo.