Lehtikuva/Trond H. Trosdahl

Vähemmistö uskoo, että kaikilla on samat mahdollisuudet.

Vanhempien tulotaso vaikuttaa suomalaisten nuorten unelmointiin ja näkemyksiin mahdollisuuksistaan toteuttaa niitä. Danske Bankin Elä nyt -nuorisotutkimusraportista selviää, että nuoret ovat taustastaan riippumatta pessimistisiä yhdenvertaisten mahdollisuuksien suhteen, ja näkevät, että myös Suomen taloudellinen tilanne on heikentänyt mahdollisuuksia toteuttaa unelmia.

Kyselyn mukaan suomalaisnuorista 88 prosentilla on unelmia. Riskiryhmiin kuuluvat erityisesti nuoret miehet sekä pienituloisista kotitalouksista tulevat nuoret. Pienituloisten vanhempien perheestä tulevilla nuorilla on selkeästi harvemmin unelmia kuin sellaisilla nuorilla, joiden vanhemmat ovat keskituloisia tai suurituloisia.

Vanhempien tulotason vaikutus näkyy selvästi myös kysyttäessä, onko nuorella suunnitelma unelman toteuttamiseksi tai uskooko hän sen toteutuvan. Pienituloisten vanhempien perheissä on suurituloisen perheen nuoria yli kaksi kertaa enemmän nuoria, joiden vastaus on kielteinen.

Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvistin mukaan on hälyttävää, että vain neljäsosa nuorista uskoo kaikilla nuorilla olevan yhtä suuret mahdollisuudet toteuttaa unelmiaan.

– Kriittisen arvion taustalla saattaa vaikuttaa ”menetetty vuosikymmen”. Taloudellinen taantuma varmasti näkyi ja tuntui monien kyselyyn vastanneiden lapsuudessa, eikä nuorilla välttämättä ole mielikuvia juuri muista kuin huonoista uutisista. Nyt, kun taantumasta on vihdoin noustu ja taloudellinen tilanne on monissa perheissä aiempaa parempi, voitaisiinkin uskaltaa olla aiempaa toiveikkaampia tulevaisuuden suhteen.

ILMOITUS

Yhteiskunnallinen tilanne lannistaa

Perheiden taloustilanteen lisäksi esteeksi nuorten unelmien tavoittelussa nousee kotoa tulevan tuen ja kannustuksen puute. Lähes joka kymmenes nuori kokee, että oma rohkeus ja henkiset resurssit eivät riitä unelmien toteuttamiseen.

Suurin osa suomalaisnuorista kokee, että yhteiskunta tarjoaa hyvät edellytykset toteuttaa unelmia. Pienituloisesta perhetaustasta tulevista nuorista kuitenkin jopa 36 prosenttia pitää yhteiskunnan tarjoamia edellytyksiä huonoina, kun keski- ja suurituloisten kohdalla näin ajattelee reilu viidennes.

Nuoret ovat eri taustatekijöistä – sukupuolesta, iästä, koulutusasteesta sekä omasta ja vanhempien tulotasosta – riippumatta varsin yksimielisiä siitä, että Suomen taloudellinen tilanne heikentää mahdollisuuksia toteuttaa unelmia. Kyselyyn vastanneista nuorista peräti 67 prosenttia on täysin tai jokseenkin tätä mieltä.

Appelqvist ymmärtää, miksi yhteiskunnallinen tilanne voi tuntua nuoresta lannistavalta: työelämään siirtymiseen liittyy monenlaisia haasteita. Hän kannustaa tavoittelemaan unelmia nimenomaan koulutuksen kautta.

– Täytyy muistaa, että nuorten tärkein yksittäinen unelma on mielekäs ammatti ja työpaikka. Näiden löytäminen on tärkeää paitsi jokaisen omasta näkökulmasta, myös yhteiskunnallisesti: vanhenevasta väestöstä huolehtimiseen vaadittavista menoista muodostuu kallis lasku, jonka selättäminen vaatii korkeaa työllisyysastetta.

– Kouluttautuminen vie usein lähemmäs omaa unelmatyötä, sanoo Appelqvist.

Elä nyt! -kyselytutkimuksen toteutti Danske Bankin toimeksiannosta Aula Research Oy. Sähköiseen kyselyyn vastasi huhtikuussa 614 nuorta, jotka ovat iältään 15–29-vuotiaista.