Hallitus päätti huhtikuussa käynnistää sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta. Siinä otetaan huomioon muun muassa perustulokokeilu, osallistumistulokokeilu sekä koordinoidaan valmistelua Juho Saaren johtaman eriarvoisuustyöryhmän kanssa.
Kelan yhteiskuntasuhteiden johtaja Olli Kangas arvostelee hallituksen etenemisjärjestystä tuoreessa Sosiaaliturva-lehdessä.
”Ensin näperrellään eriarvoisuuden kanssa, sitten suunnitteilla on sosiaaliturvan kokonaisreformi ja vasta sen jälkeen sote. Suunnan pitäisi olla päinvastoin. Puuhun kiivetään tyvestä: ensin on ratkaistava isoin asia eli sote. Sen jälkeen voi pohtia, mitä sen päälle rakennetaan”, Kangas toteaa.
Perusturvaa on pakko yksinkertaistaa.
Sosiaaliturva rakennettu vakituisen palkkatyön varaan
Perusongelmaksi nähdään, että nykyinen sosiaaliturva on rakennettu yhteiskuntaan, jossa valtaosa ihmisistä työskentelee vakituisissa, kokoaikaisissa työsuhteissa. Uudistuksessa joudutaan määrittelemään muun muassa, että milloin ihminen on työtön, työssä tai työkyvytön.
Tämä ei ole kovin yksinkertaista, kun työ ja työttömyys saattavat vaihdella tiuhaan tahtiin. Myös sosiaaliturvan määrittelyn perusteena olevat perheen ja ruokakunnan käsitteet ovat muutoksessa.
”Perusturvamme on kirjava tilkkutäkki. Sitä on pakko yksinkertaistaa, mutta uudistamisessa on haasteita, kun törmätään näihin peruskysymyksiin”, sanoo Kangas.
Sosiaaliturvan uudistuksessa kohdistuu suuri intohimoja kannustinloukkujen purkamiseen. Työn verotusta on kevennetty perustellen kannustavuudella. Samaan aikaan peruspäivärahaa verotetaan palkkatuloja rankemmin.
Valtiovarainministeriön vero-osaston neuvotteleva virkamies Fransiska Pukander toteaakin, että ”se on vähän kuin ampuisi norsupyssyllä hyttystä”. Hän esittääkin negatiivisen tuloveron selvittämistä. Valtio maksaisi henkilölle tulonsiirtoa, jos tulot jäisivät tietyn rajan alle.