Zapad-sotaharjoitus
Venäjän ja Valko-Venäjän yhteinen sotaharjoitus.
Zapad-sotaharjoitukset toistuvat neljän vuoden välein.
Samanaikaisesti järjestetään Aurora- ja Northern Coasts Etelä-Itämerellä -sotaharjoitukset.
Harjoituksiin osallistuvien sotilaiden määrästä ei ole varmaa tietoa.
Meneillään oleva Venäjän ja Valko-Venäjän Zapad-sotaharjoitus on saanut mittavan julkisuuden. Neljä vuotta sitten järjestetyn vastaavan sotaharjoituksen julkisuuden ei olisi voinut kuvitellakaan olevan samaa luokkaa.
Julkisuudessa ovat olleet vastakkain Venäjän ja Valko-Venäjän omat ilmoitukset ja lännen tulkinnat harjoitusten koosta ja luonteesta. Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen tutkijan Juhani Pihlajamaan mukaan tähän vaikuttaa kiristynyt turvallisuuspoliittinen tilanne. Lisäksi strateginen harjoitus järjestetään ensimmäistä kertaa lännen suunnalla Krimin ja Ukrainan tapahtumien jälkeen.
– Tämä harjoitus ei poikkea aikaisemmista harjoituksista sen perusteella, mitä tästä on viestitty Venäjän ja Valko-Venäjän taholta, mutta turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa on kiristynyt. Taustalla on epäluottamus lännen ja Venäjän välillä, mikä liittyy Venäjän toimintaan Krimin laittomassa valtauksessa ja siihen, että Venäjä kieltää osallistumisensa Ukrainan sotaan, sanoo Pihlajamaa.
Pihlajamaan mukaan valeuutisista ei ole havaintoja. Pikemminkin kyse on väärinymmärryksestä, tarkoitushakuisuudesta tai käännösvirheistä. Muutama lausunto on liitetty väärään henkilöön ja väärään tilanteeseen.
Sotilaiden määrä tulkintojen varassa
Lännessä ei uskota Venäjän ja Valko-Venäjän ilmoitukseen, jonka mukaan sotaharjoituksiin osallistuu 12 700 sotilasta. Monien läntisten arvioiden mukaan määrä on 100 000, mutta tälle ei ole esitetty perusteluja. On vain ennakko-arvioita.
Pihlajamaan mukaan harjoituksiin osallistuvien sotilaiden määrästä ei ole varmaa tietoa. Venäjä on ilmoittanut Wienin vuoden 2011 sopimuksen mukaisesti maavoimajoukkojen määrän, mutta muiden määrää ei velvoiteta ilmoittamaan.
– Siihen voi osallistua, ja varmasti osallistuu ilma- ja merivoimien sotilaita ja mahdollisesti muista puolustushaaroista tai muista aselajeista sotilaita. Lisäksi Venäjä on ilmoittanut, että harjoituksiin osallistuu kansalliskaartin, sisäministeriön, turvallisuuspalvelu FSB:n ja hätätilaministeriön joukkoja.
Venäjä antaa ymmärtää, että siellä ihmetellään lännen tulkintaa sotaharjoituksista kokoaan suurempina. Toisaalta tämä tulkinta palvelee Venäjän presidentin Putinin ja Valko-Venäjän presidentin Lukašenkan haluamaa mielikuvaa vahvasta valtiosta.
Suurvaltojen terrorismin käsite omaa luokkaansa
Myös sotaharjoitusten luonteesta ovat vastakkain Venäjän ja Valko-Venäjän sekä lännen skenaariot. Terrorismin käsite ymmärretään eri tahoilla eri tavoin.
– Venäjän ja Valko-Venäjän julkituoman skenaarion mukaan harjoituksissa toimitaan laittomia aseellisia joukkoja, separatisteja ja terroristeja vastaan. Varsinkin naapurimaissa epäillään, että harjoitus on suunnattu maa-alueiden valtaamiseen, Pihlajamaa sanoo.
Hän muistuttaakin, että suurvaltojen käsitys terrorisminvastaisesta sodasta tai toiminnasta poikkeaa siitä, miten Suomessa terrorismi mielletään yhden miehen heilumiseksi puukon kanssa Turussa. Suurvalloille terrorismi ei tarkoita ainoastaan poliisitoimintaa.
– Venäjälle Tšetšenian sodat ja toiminta Syyriassa on terrorisminvastaista. Vuonna 2001 Yhdysvallat julisti sodan terrorismia vastaan, ja mentiin Afganistaniin. Venäjä käyttää ilmavoimia ja raketinheittimiä terroristeja vastaan. Osapuolet eivät mieti, mistä asiasta ja millä käsitteillä puhutaan, Pihlajamaa huomauttaa.
Pihlajamaa uskoo, että terrorisminvastaisuus voisi lähentää Venäjää ja Yhdysvaltoja. Hän uskoo, että Suomessa tavanneiden Yhdysvaltain varaulkoministerin Thomas Shannonin ja Venäjän varaulkoministeri Sergei Rjabkovin keskusteluissa on käsitelty näihin asioihin liittyen yhteistyön mahdollisuuksia.
– He valmistelivat ulkoministerien tapaamista. Varmasti keskustellaan näihin asioihin liittyvistä yhteistyön mahdollisuuksista ja käsitellään ongelmakohtia. Haetaan myös ratkaisuja, miten yhteistyötä voisi lisätä.
Huoli Itämeren turvallisuudesta suuri
Itämeren turvallisuustilanteen on arvioitu kiristyneen etenkin sen jälkeen, kun Venäjä valtasi Krimin. Pihlajamaan mukaan tämä liittyy turvallisuusympäristön muutokseen.
– Ei ole nähtävissä, että alueel-
la olisi tapahtunut merkittäviä joukko- tai kalustomuutoksia. Totta kai, jotain kalustoja on uusittu ja on tullut joukkoja, kuten taisteluosastot Baltiaan, ja Venäjä on muodostamassa divisioonia länsirajalleen. Mistään merkittävästä sotilaallisesta muutoksesta ei maiden kohdalla voi puhua. Mutta turvallisuusajattelu on muuttunut ja se nostaa tämän alueen tietyllä tavalla keskiöön.
Baltian maat ja Puola ovat viestineet Naton ja Yhdysvaltain suuntaan näihin nojautuvasta turvallisuuden tarpeesta. Kaikkiin Baltian maihin ja Puolaan on sijoitettu kuhunkin noin 1 000 sotilaan taisteluosastot, jotka on koottu Nato-maista.
Zapad-sotaharjoitus
Venäjän ja Valko-Venäjän yhteinen sotaharjoitus.
Zapad-sotaharjoitukset toistuvat neljän vuoden välein.
Samanaikaisesti järjestetään Aurora- ja Northern Coasts Etelä-Itämerellä -sotaharjoitukset.
Harjoituksiin osallistuvien sotilaiden määrästä ei ole varmaa tietoa.