Eduskunta keskusteli hallituksen esittämästä alkoholilain uudistuksesta tiistaina lähes seitsemän tuntia. Väkevämpien juomien pääsy ruokakauppoihin ja kioskeihin näyttää jäävän toteutumatta, sillä arvostelu prosenttirajan nostamista vastaan yhdisti hallitus- ja oppositioryhmiä.
Vasemmistoliitosta keskusteluun osallistuneista vain Markus Mustajärvi ja Matti Semi sanoivat olevansa prosenttirajan nostamisen kannalla.
– Kannatan hallituksen esitystä lähes sellaisenaan, ja toivottavasti minun tukeni ei johda siihen, että hallituksen esitys kaatuu, Mustajärvi nauratti eduskuntaa.
– Minusta tuntuu siltä, että halutaan luoda kuvaa, että maailmanloppu tulee 4,7:n ja 5,5 prosentin välissä, enkä pidä siitä, että keskustelu on typistetty koskemaan limuviinaa, mitä ei itse asiassa ole olemassakaan, hän jatkoi.
Lappilainen Mustajärvi tunnusti puhuvansa omassa asiassaan, alueellisen tasa-arvon näkökulmasta.
– On aivan eri asia se, jos asuu sillä tapaa, että Alko on saman talon kivijalassa, kuin että se on sadan kilometrin päässä omasta asuinpaikasta.
Matti Semin mielestä esitys on hyvä, kun tavoitteena on muuttaa alkoholijuomakulttuuria mietojen juomien suuntaan ja nautintoaineena.
– Meille annetaan mahdollisuus nyt ostaa pikkasen vahvempaa kaupasta. En kyllä itse jaksa uskoa siihen, että se nelosoluen myynti kovin paljon nousee, koska suomalaiseen kulttuuriin keskikalja on tehnyt hyvän tulon, tai saanut hyvän maineen, että se kelpaa janojuomana melkein jossakin työnteon yhteydessä, talkoiden yhteydessä erittäin hyvin. En jaksa uskoa, että se nelosolut kaappaa niitä markkinoita niin kauheasti.
Ei helpotu, ei vaikeudu
Aino-Kaisa Pekonen sanoi, että jos eduskunta pysyy oikein tiukkana, niin alkoholin saatavuus ei helpotu, mutta ei myöskään vaikeudu nykyisestään vaan pysyy ennallaan.
– Minä ajattelen, että vahvempi kestää sen, minkä heikompi vaatii. Eli ne, joilla ei ole ongelmia alkoholin kanssa, voivat hakea jatkossakin vahvemmat alkoholinsa Alkosta. Kaikki tutkimukset osoittavat, että saatavuuden helpottaminen lisää alkoholin haittoja ja alkoholikuolemia. Arvoisa ministeri, emme kai me voi tässä sivistyneessä valtiossa säätää lakia, joka tulee lisäämään kuolemia?
Jari Myllykoski piti esityksessä hyvänä pienpanimoitten jälleenmyyntioikeutta.
– Ulkolaiset pienpanimot tai panimot ovat täällä myymässä tuotteitaan jo nykyäänkin kauppojen hyllyillä.
Li Anderssonin mielestä kannan ottaminen esitykseen ei ole vaikeaa, kun sitä peilaa tutkittuun tietoon alkoholipolitiikan vaikutuksista.
– Kuten tässä on moneen otteeseen todettu, monet näistä norminpurkuun liittyvistä esityksistä ovat täysin perusteltuja ja kannatettavia elinkeinopoliittisesta näkökulmasta. Mutta sen sijaan vahvempien juomien siirtäminen ruokakauppoihin ei sitä ole. Se lisää kokonaiskulutusta johtuen siitä, että hinta alenee ja saatavuus paranee, ja kokonaiskulutuksen kasvun myötä myöskin alkoholista koituvat yhteiskunnalliset, sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat kasvavat.
Kotimaista Alkon valikoimiin
Myös Hanna Sarkkisen mielestä lakiesitykseen sisältyy paljon hyviä elementtejä, kuten pienpanimoiden ulosmyyntioikeus ja kaljakarsinoiden siirtäminen historiaan.
– Tähän keskusteluun me emme kuitenkaan tarvitse Turmiolan Tommia, sillä me tiedämme asiantuntija-arvioiden perusteella, mitä tämä kaupassa myytävän alkoholin prosenttirajan nosto tarkoittaa. Asiantuntijat ovat siitä hyvin yksimielisiä: hinnan alentaminen ja saatavuuden parantaminen tarkoittaa lisää kulutusta, lisää alkoholihaittoja, lisää yhteiskunnallisia kustannuksia ja lisää sosiaalisia ongelmia. Me kaikki olemme tietysti kokemusasiantuntijoita alkoholiasioissa, mutta meidän on kuunneltava tutkijoita ja tehtävä päätöksemme tutkimusperusteisesti.
Sarkkinen piti hyvänä myös sitä, että Alkon monopoli väkevissä säilyy, mutta ehdotti mietittäväksi, miten voitaisiin helpottaa kotimaisten alkoholin tuottajien pääsyä Alkon valikoimiin ja siten tukea suomalaista tuotantoa ja työllisyyttä.