Jarmo Lintunen

Uudellamaalla isoin ongelma huono-osaisuuden kasautuminen.

Pohjois-Karjalassa koetaan muuta maata enemmän yksinäisyyttä ja sosiaalista turvattomuutta. Uudellamaalla isoin haaste on huono-osaisuuden kasautuminen.

Köyhyyden ja syrjäytymisen purkamiseen haetaan uusi keinoja Suomen Akatemian PROMEQ-hankkeessa, jonka välituloksia ja suosituksia esiteltiin maanantaina Helsingissä.

Tutkimusjohtaja Tomi Mäki-Opas Itä-Suomen yliopistosta kertoi maan terveyseroista. Tutkimusten mukaan elämänlaatua alentavat huono terveys, yksinäisyys, heikot elinolot ja epäluottamus.

Alueita verrattaessa Uudellamaalla todettiin olevan vaikeimmat ongelmat, sillä siellä huono-osaisuus kasautuu eniten. Paras tilanne tässä suhteessa oli Keski-Suomessa.

ILMOITUS

Sosiaalista turvattomuutta koettiin eniten Pohjois-Karjalassa, vähiten Uudellamaalla.

Yksinäisyyden kokemuksia oli eniten Pohjois-Karjalassa, mutta ne ovat tavallisia muuallakin.

Syvä yksinäisyys lisää kuusinkertaisesti hyvinvointi- ja terveysriskejä, rahanpuute kolminkertaisesti, Mäki-Opas totesi.

Hankkeessa pyritään kohottamaan matalasti koulutettujen, eläkkeellä olevien ja työttömien terveyttä. Mäki-Oppaan mukaan kuntien terveydenedistämistoimet ovat lisänneet osallistujien kokemaa terveyttä ja vähentäneet tupakointia, mutta muutoin tulokset jäivät laihoiksi.

Mäki-Opas totesi, että parempia tuloksia saataisiin puuttumalla köyhyyden juurisyihin eli työttömyyteen, köyhyyteen, sairauteen ja yksinäisyyteen.

Tuntee itsensä merkityksettömäksi”

Syrjäytymisuhan alla olevien nuorten yksinäisyyttä on kokeiltu helpottaa digiyhteisöllä. Vantaalla ja Kouvolassa tehtyyn kokeiluun otettiin mukaan nuoria, joilla ei ollut koulutus- tai työpaikkaa eikä suunnitelmia niiden hankkimiseksi. Digiyhteisöön päädyttiin työpajassa, johon osallistui sekä tutkijoita että syrjäytymisuhan alla olevia nuoria.

Nuorisotutkimusseuran dosentin Sanna Aaltosen mukaan kokeiluun osallistui nuoria, joilla oli pitkäaikaisia ongelmia. Näistä nuorista 35 prosenttia kokee yksinäisyyttä melko usein tai jatkuvasti. Kaikista nuorista vastaavia kokemuksia on joka kymmenennellä.

Digiyhteisöstä nuoret saivat vertaistukea. He jakoivat anonyymista tietoa ja kokemuksia mm. yksinäisyydestä, harrastuksista ja nukkumisesta. Kokeilun aikana keskusteluun tuli myös huumoria ja nasevia huomautuksia. Kokeilun toivottiin jatkuvan.

– Yksi mukana olleista kertoi, että muilla keskustelufoorumeilla on vaikea saada palautetta. Hän kirjoitti, että ”toisinaan sitä tuntee itsensä niin merkityksettömäksi”, Aaltonen sanoi.

Politiikkasuosituksia tulossa

– Tässä hankkeessa ei anneta ylhäältäpäin ohjeita, mitä köyhän tai syrjäytymisuhan alla olevan pitää tehdä. Heiltä itseltään kysytään, millä keinoin heidän elämänlaatua voitaisiin parantaa. Jokaiselle räätälöidään se ”oma juttu”, sanoi PROMEQ-hankkeen tutkimusta johtava professori Marja Vaarama Itä-Suomen yliopistosta.

– Kartoitamme kokeiluun osallistuvien terveydentilan alussa, välissä ja lopussa. Osallistuja saa ohjausta, vertaistukea ja voimaantumista.

Nuorten digi-palvelujen lisäksi kokeiltavana ovat työttömien tarjoamat palvelut vanhuksille sekä erilaiset kurssit ja koulutukset maahanmuuttajille.

Kokeilut kestävät puolesta vuodesta vuoteen, ja tuloksia aiotaan hyödyntää sote-uudistuksessa.

– Annamme politiikkasuosituksia tutkimuksen edetessä, Vaarana totesi.

PROMEQ on Suomen Akatemian 3-vuotinen tutkimushanke, jossa selvitetään, kuinka terveys- ja hyvinvointieroja voitaisiin vähentää. Kohderyhmiä ovat pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat, koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret ja paljon apua tarvitsevat kotona asuvat ikäihmiset.

Hanke käynnistyi kesällä 2016. Mukana ovat Itä-Suomen, Jyväskylän, Lapin ja Tampereen yliopistot, ETLA ja Nuorisotutkimusseura.