Jussi Joentausta

Yli 100 000 asukkaan kaupungeissa vasemmistoliitto on isompi kuin pääministeripuolue keskusta.

Suomi kaupungistuu ja se voi johtaa poliittisen vallan dramaattiseen uusjakoon tulevina vuosina. Kokoomuslaisen Ajatuspaja Toivon raportti puolueiden kannatuksesta yli 100 000 asukkaiden kaupungeissa ennakoi, että suurimman puolueen paikasta taistelevat jatkossa kokoomus ja vihreät vielä selkeämmin kuin nyt julkaistavat valtakunnalliset mielipidemittaukset kertovat.

Hyvää tulevaisuutta voi raportin perusteella ennakoida myös vasemmistoliitolle. Se oli kevään kuntavaaleissa kolmas puolue, joka sai suurissa kaupungeissa vaalitulostaan enemmän kannatusta. Vasemmistoliiton vaalitulos oli 8,8 prosenttia, mutta yli 100 000 asukkaan kaupungeissa se nousi 10,4:ään.

Suomessa on yhdeksän yli 100 000 asukkaan kaupunkia, joissa on yhteensä 2,1 miljoonaa asukasta, 40 prosenttia suomalaisista. 2000-luvulla näiden kaupunkien väkiluku on noussut 300 000:lla.

Kokoomuksen kaupunkikannatus oli kuntavaaleissa 26,3 prosenttia (valtakunnallinen 20,7), vihreiden 20,1 (12,5), SDP:n 17,2 (19,4), keskustan 7,5 (17,5) ja perussuomalaisten 8,2 (8,8). Loppukesän ja alkusyksyn mielipidemittauksissa vihreät on noussut toiseksi suurimmaksi puolueeksi, mutta isoissa kaupungeissa se ohitti demarit ja keskustan jo kevään vaaleissa.

Äänimäärät isoissa kaupungeissa vuoden 2012 ja 2017 kuntavaaleissa kertovat samaa tarinaa. Kokoomus, vihreät ja vasemmistoliitto kasvoivat selvästi, keskustan ja SDP:n äänimäärät pysyivät entisellään, mutta perussuomalaiset romahti.

Vasemmistoliitto sai vuonna 2012 yli 100 000 asukkaan kaupungeissa yhteensä 83 679 ääntä, viime keväänä 103 317.

Keskustan kuihtumista on turhaan ennakoitu 1960-luvulta lähtien. Nyt pääministeripuolue on todella putoamassa kelkasta, kun väki virtaa kaupunkeihin. Suurissa kaupungeissa se sai läpi vähemmän valtuutettuja kuin vasemmistoliitto.