Lehtikuva/Markku Ulander

Suomen kilpailukyky on parantunut ja tuottavuus on kasvussa, vaikka hallitus narisee näiden molempien tasosta kilpailijamaihin verrattuna. Hallitus ruokkii tällä ajattelua, ettei jaettavaa ole.

Hallitus ja työnantajat haluavat palkansaajien uhrautuvan edelleen ja tyytyvän pieniin palkankorotuksiin alkaneella liittokierroksella. Hallitus ei istu neuvottelupöydissä, mutta se teki veroratkaisun pienten palkankorotusten edistämiseksi.

Palkansaajat odottavat ostovoimansa paranevan ensimmäisen kerran viiteen vuoteen. Tämä edellyttäisi vähintään 0,7 prosentin ylittäviä korotuksia palkkoihin. Vajaa prosentti koetaan tässä talouden kasvutilanteessa murusiksi herrojen pöydästä etenkin, kun talouden kasvulukuja on korjattu useaan otteeseen ylöspäin.

Rauhalliselta näyttävän neuvottelutilanteen pinnan alla kuplii jännitteitä. Yksityisellä puolella työntekijöitä on kiusattu työajan pidentämisellä. Työajan pidennys tehtiin eri ammattialoilla eri tavoin, mikä kasvatti työntekijöiden välistä eriarvoisuutta.

Julkisella puolella hiertävät pahasti 30 prosentin lomarahojen leikkaukset. Julkisten alojen liitoissa – JHL:n, Tehyn ja SuPerin kentällä – halutaan varmasti kompensaatiota kiky-sopimuksesta. Kesällä jokainen näki omasta palkkapussistaan, millaisen laskun hallitus maksatti itse kullekin työantajien maksujen alentamisesta.

ILMOITUS

Teknologia- ja muun teollisuuden yhdeksi kovan nousun syyksi arvioidaan kiky-sopimuksen tuomat kevennykset. Varaa on palkankorotuksiin, vaikka vedotaankin investointeihin. Kukaan ei takaa, että investointeja tehdään. Tiedossa ei ole, miten paljon omistajat mittaavat tulevaisuudessa osinkoja yrityksistä, vaikka työntekijöiltä vaaditaan palkkamalttia.

Liittokierroksen häviäjiä ovat melko varmasti pienituloiset naiset niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella. Tasa-arvo tuskin etenee liittokierroksella. Palkkatasa-arvon kehitys on junnannut Suomessa lähes paikoillaan viimeksi kuluneet 20 vuotta.

Palkkaero on tällä hetkellä noin 17 prosenttia kaikkien työntekijöiden säännöllisen työajan kuukausikeskipalkasta. Ero olisi tätäkin suurempi, jos huomioitaisiin esimerkiksi bonukset tai osa-aikaisen työn kasautuminen naisille.

sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi