Kuntien velanotto on viimein taittumassa. Kuntatalouden ennakkoarvioiden mukaan kuntien velkataakka laskee viime vuodesta. Velka näyttäisi supistuvan myös kahtena seuraavana vuonna.
Kuntaliiton pääekonomistin Minna Punakallion mukaan kehitys on ennen muuta kuntien omien tervehdyttämistoimien ansiota.
Kilpailukykysopimuksen eli kikyn anti kuntataloudelle jää selvästi oletetusta. Hallitus leikkasi kuntien valtionosuuksia, koska se arvioi työajan pidennyksen kohentavan kuntien taloutta.
”Tosiasiassa kiky heikentää kuntataloutta. Tämä on iso pettymys.”
– Tosiasiassa kiky heikentää kuntataloutta. Tämä on iso pettymys, Punakallio kiteytti torstaina Kuntamarkkinoilla.
Takaiskuista huolimatta kuntatalous näyttää viimein pääsevän tasapainoon tai ainakin likelle sitä. Punakallio piti tilannetta ennätyksellisen hyvänä.
Jos kuntien tehtäviin ja rahoituksiin ei tehtäisi mitään muutoksia, sote- ja maakuntauudistus parantaisivat kuntataloutta, Punakallio totesi.
Kuntakohtaiset erot ovat suuret.
– Eniten kuntien talouteen vaikuttaa alueen työllisyys. Jos tulopohja häviää, velat jäävät, Punakallio sanoi.
Palkkasumma ei ole kasvanut
Talouden kasvu ei näy vielä kuntien tuloverotuotoissa, vaan julkisen sektorin lomarahaleikkaukset ja matalat palkankorotukset ovat päinvastoin vähentäneet verotuottoja. Kuntaverotuksen piirissä oleva palkkasumma oli elokuussa neljä prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin.
Kehittämispäällikkö Jukka Hakola odottaa eron kutistuvan vuoden loppuun mennessä työllisyyden kohetessa.
Yhteisöverojen tuotot kasvavat kikyn ja talouden elpymisen myötä 20 prosentilla viime vuodesta. Yrityksille maksuun laitettujen ennakkoverojen taso on noussut viime vuodesta.
– Lisäksi tilannetta kohentaa yksittäinen, yhden yrityksen suorittama yli 200 miljoonan euron ennakontäydennysmaksu, Hakola muistutti.
Kiinteistövero auttaa kaupunkeja
Kiinteistöverojen tuotot nousevat vuosina 2018 ja 2019. Hallitus päätti nostaa sekä asuin- että muiden kiinteistöjen verojen alarajoja.
Ensi vuonna 170 kuntaa joutuu kiristämään asuinkiinteistöjen verotusta. Vaikutus on 48 miljoonaa euroa. Vapaa-ajankiinteistöjen verotusta on nostettava 89 kunnassa. Vaikutus on miljoona euroa.
Kunnat voivat kiristää kiinteistöverotusta enemmänkin, sillä hallitus nosti myös kiinteistöveron ylärajoja.
Vuonna 2019 kiinteistöveron korotus koskee vakituisia asuntoja. Hakolan mukaan 55 kuntaa joutuu nostamaan kiinteistöveroastettaan. Tuottoa tulisi arviolta 16 miljoonaa.
Kiinteistöverotuksen muutokset hyödyttävät Hakolan mukaan kaupunkimaisia kuntia, joissa kiinteistövero on pidetty matalana.
– Sekä yleisen että vakituisen asunnon kiinteistöverotuksen alarajojen korotuksista Helsingin ja Espoon osuus on noin kaksi kolmasosaa, Hakola viittaa kertyviin euroihin.
Tuulivoimapuistoja verotetaan vastedes voimalaitoksina, ei kiinteistöinä. Tämä lisää kuntien verotuottoja arviolta neljästä viiteen miljoonalla eurolla ensi vuonna ja seuraavana kahdeksalla miljoonalla.