SDP julkaisi keskiviikkona 23-kohtaisen kansainvälisen veronkierron vastaisen ohjelman. Toimenpiteillä Suomi voi puolueen mukaan torjua monikansallisten yritysten aggressiivista verosuunnittelua sekä kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvää verovilppiä.
Ohjelman tavoitteena on, että verot maksetaan kokonaan ja oikeaan paikkaan eli sinne, missä tulos on tehty.
– Näillä käytännön toimilla aggressiivisesta verosuunnittelusta tulisi laitonta ja varojen kätkemisestä mahdotonta. Sosialidemokraatit ovat taistelleet johdonmukaisesti veronkiertoa ja verokeitaita vastaan 1990-luvulta lähtien, sanoi ohjelman esitellyt SDP:n eduskuntaryhmän verovastaava, kansanedustaja Timo Harakka.
– Uudistuksilla voidaan kehittää julkisiin palveluihin ja tasaveroiseen koulutukseen perustuvaa pohjoismaista yhteiskuntamallia. Verotuksesta tulee oikeudenmukaisempaa, pienyritysten kilpailuasetelmaa parannetaan ja luodaan talouskasvua.
”Kymmenien miljoonien lisätulot”
Ohjelma sisältää kolmenlaisia toimenpiteitä, joiden SDP arvioi tuovan kymmenien miljoonien eurojen vuosittaiset lisäverotuotot.
– Tiivistäisimme veropohjaa poistamalla verosuunnittelijoiden käyttämiä lain porsaanreikiä. Toiseksi lisäisimme avoimuutta, jolloin varojen piilottaminen olisi vaikeampaa. Esimerkiksi hallintarekisteriveronkierto saadaan lopetettua varmistamalla viranomaisten tiedonsaanti osaketuottojen todellisista edunsaajista, sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän veropoliittinen asiantuntija Lauri Finér kertoo.
– Ohjelma sisältää myös tavoitteet, joita Suomen tulee ajaa EU:ssa ja kansainvälisessä yhteistyössä laajemminkin. Kyse ei ole pelkästään Suomesta, vaan maailmantalouden oikeudenmukaisuudesta. Nykyhallitus on ollut tässä passiivinen. Suomen tulisi aktiivisesti edistää EU-tason yhteistä yritysveropohjaa ja minimiverokantaa yrityksille, Finér jatkaa.
”Hallitus viivyttää veronkierron vastaista lakia”
EU:ssa on ryhdytty puolustamaan verotuksen oikeudenmukaisuutta. Kesällä 2016 hyväksytty veronkiertodirektiivi on pantava toimeen Suomessakin ensi vuoden aikana.
Harakka sanoi ihmettelevänsä, miksi hallitus on vetkutellut direktiivin valmistelussa. Esimerkiksi Ruotsissa julkaistiin korkovähennystä koskevat tiukennusehdotukset jo kesällä ja direktiivistä on pyydetty lausuntoja myös Hollannissa.
– Direktiivi tulisi toteuttaa Ruotsin tapaan kunnianhimoisesti ja tämä edellyttää, että sitä ehditään käsitellä eduskunnassa huolella.
– Hallitus on perustellut nuivaa suhtautumista verovälttelyn torjuntaan Suomen kilpailukyvyllä. Hallituksen olisi syytä tiedostaa, että uudistukset parantaisivat kilpailukykyä, kun markkinahäiriköt ja EU:n yritysverokeitaat saataisiin kuriin.