TUL:n Kisakeskuksessa järjestettiin viime viikonloppuna 8.– 9.9 Lähtökiihdytys TUL:n 100-vuotisjuhliin -seminaarin. Perjantaina oltiin enemmän muistojen bulevardilla, upealla sellaisella, kun kokijat ja tekijät tarinoivat Kisiksessä koetusta vuosien varrelta.
Lauantain alustajakaarti oli varsin nimekäs: presidentti Tarja Halonen, kansanedustaja ja ex-kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki, TUL:n kunniapuheenjohtaja Matti Ahde, opetus- ja kulttuuriministeriön liikunta- ja nuorisoasioiden ylijohtaja Esko Ranto sekä emeritus professori, (TUL:n 100-vuotishistorian kirjoittaja Seppo Hentilä. TUL:n toimivasta johdosta olivat paikalla varapuheenjohtaja Riku Ahola ja pääsihteeri Risto Korpela.
Alustajat kertoivat omasta TUL-taustastaan ja sen merkityksestä henkilökohtaiselle kehitykselle sekä esittivät näkökulmia ja haasteita tämän päivän toiminnalle.
Matti Ahde vieroksui järjestöllisen johdon siirtämistä Olympiakomitealle.
Lasta kunnioittavaa liikuntaa
Halonen korosti tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden merkitystä liikuntatoiminnassa sekä erityisesti maahanmuuttajataustaisten mukaan ottamista TUL:n seurojen toimintaan. Hän korosti myös kouluyhteistyön tärkeyttä.
– Monipuolinen lasta kunnioittava harjoittelu johtaa elinikäiseen liikuntaharrastukseen.
Tämä toimii myös myös ns. drop out -ilmiöön. Nuoret jättävät urheilun sen jälkeen kun kilpaurheilullinen valmennus vaatii viikossa 1 – 2 harjoituskerran sijasta 5 – 6 harjoituskertaa.
Arhinmäki avasi osuutensa lainaamalla jalkapallomaalivahti ja kirjailija Albert Camus´ta: “Kaikki mitä olen oppinut elämästä, olen oppinut jalkapallosta.” Hänen teesejään ovat urheilun ja liikunnan yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen, heikommassa asemassa olevien mukana pitäminen, toveruus ja kaveruus.
Arhinmäen ministeriaikana nostettiin esille lasten ja nuorten liikunnan kallistuminen. Joka kolmannessa perheessä liikunnan hinta esti lasten liikuntaharrastuksia. Samalla luotiin seuratoiminnan suora tukijärjestelmä lasten ja nuorten liikuntaan opetus- ja kulttuuriministeriössä.
Kekkosesta nykypäivän rahanjakoon
Ahde piti historiallisen katsauksen presidentti Urho Kekkosen roolista urheiluun vaikuttaneena poliitikkona sekä TUL:n ja SVUL:n suhteisiin eri aikoina. Hän kertoi myös taustatekijöistä, joiden perusteella Kekkonen nimettiin vuonna 1957 TUL:n kunniajäseneksi.
Ahde vieroksui järjestöllisen johdon siirtämistä Olympiakomitealle, koska se ei edusta aidosti suomalaista järjestörakennetta, vaan on osa Kansainvälistä olympiakomiteaa.
– Miten tällaiselle järjestölle voitaisiin siirtää valtion tehtäviä, Ahde kysyi.
Ranto keskittyi selvittämään valtion rahoitusta liikuntaan ja urheiluun aina 1920-luvulta lähtien. Viime vuosien valtion rahoitus liikuntaan on ollut 150 – 160 miljoonan euron välimaastossa.
Tämä tulee lähes kokonaan veikkaus- ja raha-arpajaispelien voittovaroista. Ns. budjettivaroja liikuntaan suunnataan lisäksi noin 10 miljoonaa euroa.
Avustusten suurimmat kohteet ovat: järjestötuet 42 M€, liikuntatilojen rakentaminen 30 M€, kuntien liikuntatoiminnan tuki 20 M€ ja urheilu- ja liikuntaopistot 20 M€. Huippu-urheilua tuetaan erikseen vajaalla 15 M€:lla, mutta jos mukaan lasketaan lajiliittojen huippu-urheilurahoitus on huippu-urheilun osuus noin 35 – 40 M€. Tärkeää on lasten ja nuorten liikunta sekä kunto- ja terveysliikunta.
Nuorille vaikuttajille urheilu on urheilua
Seppo Hentilä kertoi TUL:n 100-vuotishistorian kirjoitustyöstään. Tarkoituksena on keskittyä eri aikakausien keskeisiin linjauksiin (1919 – 2017). Hentilä nosti esille kysymyksen nykypäivän TUL-identiteetistä ja arvopohjasta. Historiasta voidaan oppia, mutta sinne ei voi palata.
Nuoret vaikuttaja -ryhmä kommentoi alustuksia sekä esitteli ehdotuksensa Unelmien liikunta- ja urheiluseurasta. Nuorten vaikuttajien ryhmä kokoonpano oli: Kristiina Kettula, Valtteri Jääskeläinen, Miika Parkkari ja Niklas Virmanen sekä aktiivinen sadan hengen osanottajajoukko.
Ehdotuksessa korostui harrastaja – ja kilpaurheilijapolkujen ohella seuratoimijapolku sekä tasa-arvo, drop out -ilmiön torjuminen, yhteistyön merkitys sekä ajatus siitä, että jäsenet ovat seura. Osanottajia hämmensi se, että miten vähän nuoret tiesivät TUL:n toiminnan poliittisesta taustasta. Urheilu oli heille (vain) urheilua, ei enempää eikä vähempää.
Kirjoittaja on Käpylän Urheilijoiden puheenjohtaja