Ministereiltä ei saatu selvää vastausta vasemmistoliiton eduskunnan tietopalvelulla teettämään laskelmaan ensi vuoden budjettiesityksen tuloeroja kasvattavasta vaikutuksesta. Eriarvoisuuden kasvamisesta puhuttiin eduskunnassa syyskauden ensimmäisellä kyselytunnilla. Ministerit kuittasivat asian sillä, että työllisyys on kääntynyt nousuun.
Vasemmistoliiton teettämä laskelma osoitti, että ensi vuoden budjettiesitys vähentää neljän alimman tulokymmenyksen käytettävissä olevia tuloja ja lisää kuuden ylimmän.
Keskustelun aloittanut vihreiden Heli Järvinen sanoi, että Suomessa on jo lähes 50 000 työtöntä perhettä, jotka elävät täysin työttömyysturvan ulkopuolella, joko pelkän toimeentulotuen tai mahdollisen asumistuen varassa.
– Huolestuttavinta on se, että näiden tulottomien perheiden määrä on peräti kaksinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana.
Mistä johtuu ja mitä tehdään?
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson tekikin torstaina hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän perää selvitystä siitä, miksi tuloja vaille olevien kotitalouksien määrä on kääntynyt voimakkaaseen kasvuun.
– Mistä vailla tuloja elävien kotitalouksien määrän nopea kasvu johtuu, ja mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä tämän huolestuttavan tilanteen korjaamiseksi? Andersson kysyy.
– Yhteiskunnallinen eriarvoisuus ja syrjäytyneisyys ovat pahentuneet viime vuosina. Minimiperusturvalla sinnittelevien perheiden määrän kasvu on yksi osoitus tästä ilmiöstä. Hallituksen tuloeroja kasvattanut politiikka ei ole ainakaan helpottanut tilannetta.
”Kipeitä” leikkauksia ja veronkevennyksiä
Pääministeri Juha Sipilä sanoi, että kehitystä pitää tarkastella laajemmasta kuin pelkästään yhden budjetin näkökulmasta.
– Tässä näkökulmassa on otettava huomioon esimerkiksi se pitkäaikaistyöttömyyden pieneneminen, joka tulee vaikuttamaan myöskin näihin asioihin. Se on selvä asia, että hallitus on tehnyt kipeitä leikkauspäätöksiä neljän miljardin edestä koko julkiseen talouteen, sitä emme kiellä, se on tarvittu tämän julkisen talouden tasapainon saavuttamiseksi.
Edellisen hallituksen aikana lisättiin kaikkein pienituloisimpien käytettävissä olevia tuloja ja leikattiin suurituloisimmilta. Tällä kaudella on myös tehty 1,5 miljardin euron veronkevennykset suurituloisimpia suosien.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo ei pitänyt vertauksesta.
– Jos tässä verrataan hallituksen aikaansaannoksia maan talouden hoidossa ja työllisyyden hoidossa ja hyvinvoinnin turvaamisessa, niin kyllä tämän hallituksen rekordi on aika tavalla erilainen. En todellakaan halua, että muutamme sitä talous- ja työllisyyspolitiikan linjaa, joka on tukenut sitä vahvaa talouden kasvua, joka meillä tällä hetkellä on.
Eläkeleikkaukset jatkuvat
Orpon mukaan eduskunnan tietopalvelun tekemässä laskelmassa ei ole otettu huomioon työllisyyden parantumista.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen kysyi niistä, joiden työura on jo takana?
– Miten te takaatte eläkeläisille toimeentulon ja sen, etteivät eläkeläisten tuloerot kasva?
Pekonen viittasi siihen, että pieniä eläkkeitä on leikattu, lääke- ja matkakorvauksia supistettu ja palvelumaksuja korotettu.
– Teidän päätöksenne ovat kasvattaneet ja kasvattavat ensi vuonnakin yli 65-vuotiaiden köyhyysastetta selvästi.
– Mitä tulee kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin eläkeläisiin, heihin, joille on muodostettu takuueläke, tähän pystyimme nyt saamaan nousun tämän budjettiriihen myötä, 15 euron verran kuussa. Emme väitä sen olevan valtavan paljon, mutta toteamme sen olevan oikeansuuntainen päätös, vastasi perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko.