Suomen sosiaali ja terveys (Soste) pitää torstaina julkistettuja budjettilinjauksia monilta osin positiivisina. Perusturvan indeksijäädytys ja aiemmat leikkaukset vesittävät kuitenkin suotuisaa kehitystä.
Juha Sipilän hallituksen aikaisemmilla päätöksillä useiden perusturvaetuuksien tasoa leikattiin vuosina 2016 ja 2017. Tasoleikkauksen lisäksi kansaneläke- ja kuluttajahintaindeksiin sidottujen etuuksien indeksikorotukset jäädytettiin vuosiksi 2018–2019.
– Indeksijäädytys koskee muun muassa kansaneläkettä, työttömyysturvaa, perhe-eläkettä, rintamalisiä ja vammaistukia. Vuosina 2018–2019 kuluttajahintojen ennustetaan kasvavan 1,3–1,4 prosentin vuosivauhtia. Indeksijäädytyksen seurauksena näiden etuuksien ostovoima heikkenee kahden seuraavan vuoden aikana noin kolme prosenttia, muistuttaa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.
Takuueläkettä pienituloisimmille
Sosten mukaan budjettiesitys sisältää kuitenkin myös lukuisia myönteisiä määrärahalisäyksiä.
– Alimpien äitiys-, isyys-, vanhempain- ja sairaspäivärahojen korotus on vastuullinen päätös. Samoin on nuorisotyöttömyyteen tarttuminen lisäämällä tuhannella ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja. Myös takuueläkkeen pieni korotus kohdentuu nimenomaan pienituloisimpiin eläkeläisiin. Heitä eivät keskituloisten veronkevennykset auta, summaa Kiukas.
Budjettiriihen yhteydessä päätettiin myös alkoholiveron korottamisesta sadalla miljoonalla.
– Alkoholiveron korotus on perusteltu päätös sekä kansanterveydellisesti että verotuksen rakenteen kannalta. Toivon että hallitukselta löytyy samaa vastuullisuutta ja rohkeutta tulevaisuudessa myös sokeriveron kohdalla.
Suomessa aiemmin kerätyn makeisten ja jäätelön valmisteverosta luovuttiin vuonna 2016. Väistynyt makeisvero on mahdollista korvata kansanterveysperusteisella sokeriverolla. Sokerivero määräytyy tuotteeseen lisätyn sokerimäärän mukaan, riippumatta siitä missä tuotteessa sokeria käytetään.
Terveysvaikutusten lisäksi sokeripitoisten tuotteiden verottaminen lisäisi valtion verotuloja noin 200 miljoonalla vuodessa.