Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson esitteli Imatralla pidettävässä eduskuntaryhmän kokouksessa puolueen näkemyksen uudesta sivistysvisiosta. Hän sanoi pääministeri Juha Sipilän ja valtionvarainministeri Petteri Orpon kieltäytyvän näkemästä ongelmia, joita koulutusleikkaukset aiheuttavat Suomen osaamisperustalle ja taloudelle pitkällä aikavälillä.
– Kun koulutuksen eriarvoisuuden ja osaamisperustan romuttaminen alkaa toden teolla näkyä, on jo liian myöhäistä suunnanmuutokselle. Siksi muutos on tehtävä nyt, Andersson vaati.
Vasemmistoliiton mielestä Suomen talouden rakenteelliset ongelmat korjautuvat vain sivistyspolitiikan suunnanmuutoksella. Anderssonin mielestä Suomi tarvitsee uuden sivistysvision. Hän esitteli kesäkokouksessa vasemmistoliiton omat tavoitteet.
Vasemmistoliitto tavoittelee ensinnäkin yhtäläisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamista ja varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamista.
Toiseksi tavoitteena on maksuton toisen asteen koulutus myös oppimateriaalien osalta. Pelastakaa Lapset kertoi keskiviikkona, että jopa neljännes toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä kertoo rahapulan vaikuttaneen siihen, että opinnot ovat jääneet kesken.
Valkolakin hinta 2 600 euroa
Syynä on oppimateriaalien hinta. Vaikka opetus on maksutonta, on lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa kuitenkin hankittava itse opinnoissa välttämättömät oppikirjat ja tarvikkeet. Lukion suorittamisen kokonaiskustannukset nousevat jopa 2 600 euroon ja joidenkin ammatillisten tutkintojen hinta on vieläkin korkeampi.
Laaja lapsi-, vanhempi- ja opiskelijajärjestöjen koalitio vaatii nyt, että lukio- ja ammatillisten opintojen maksullisuus poistetaan kaikin tarvittavin lakiuudistuksin ja toimenpitein. Ne avaavat syyskuussa kansalaisaloitteen, joka vaatii viranomaisilta selvitystä siitä, miten parhaiten siirryttäisiin aidosti maksuttomaan toisen asteen koulutukseen.
Muut vasemmistoliiton tavoitteet ovat peruskoulun rahoitusosuuden nostaminen pohjoismaiselle tasolle, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan julkisen ja yksityisen rahoituksen nostaminen niin, että ne yhdessä vastaavat lähemmäs neljää prosenttia bkt:sta sekä korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuden väestöstä kääntäminen kasvuun.