Tulevaisuuden työpaikka on erilainen kuin tämän päivän työpaikka. Näin totesi Sitran asiantuntija Saara Rimon, joka avasi Sitran, Ilmarisen ja Henkilöstöammattilaisten yhdistyksen HENRYn yhteisen Tulevaisuuden työpaikka -seminaarin Helsingissä keskiviikkona.
Tulevaisuuden työpaikka -projekti on koonnut 50 erilaista työpaikkaa yhteen kehittämään työkaluja uudistumiseen ja työurien pidentämiseen.
– Tavoitteena on, että työpaikat saisivat eväitä kehittyä houkutteleviksi oppimisympäristöiksi ja että yhä useampi suomalainen pitäisi aktiivisesti osaamistaan ajan tasalla, Rimon totesi.
Hänen mukaansa nopea muutos vaikuttaa siihen, kokevatko työntekijät osaamisensa vastaavan muuttuvan työelämän vaatimuksia tai kykenevätkö työpaikat tarjoamaan puitteet osaamisen uudistamiselle.
Kehitys nousee arjesta
Työelämän ja työmarkkinoiden nopealle muutokselle antavat vauhtia muun muassa digitalisaatio, kansainvälinen kilpailu ja elinkeinorakenteen muutos.
– Työelämäpuhe keskittyy usein rakenteisiin ja niiden ongelmiin. Tulevaisuuden työpaikka -projekti on onnistunut esimerkki siitä, että työelämää voi ja pitää kehittää käytännön arjessa yhdessä työtekijöiden kanssa, Sitran johtaja Timo Lindholm sanoo.
Hankkeessa mukana olleet työpaikat ovat osallistuneet muutaman työntekijän voimin työpajoihin, joita järjestettiin eri puolilla Suomea. Tilaisuuksissa kukin työpaikka yritti pureutua omaan ennalta määrittelemäänsä uudistuskysymykseen ja kehitti konkreettisen työkalun oman ongelmansa ratkaisemiseksi.
Yhteiset ongelmat
Keskiviikon seminaarissa kehuttiin sparrausapua työpajojen muilta osallistujilta sekä uusia yhteisöjä, joita projektissa syntyi.
– Harvalla työpaikalla painitaan sellaisten ongelmien kanssa, joista ei olisi kokemusta muilla työpaikoilla. Yhdessä tekeminen ja kehittäminen ovat tämä projektin ydinasioita. Uudistuminen tapahtuu vain työpaikoilla, HENRYn toiminnanjohtaja Marita Salo kertoo.
– Nyt on päästettävä irti voivottelusta ja keskityttävä tekemään konkreettisia asioita.
Seminaarissa kiiteltiin sitä, että mukaan lähteneet työpaikat olivat erilaisia niin koon, omistuspohjan, sijainnin kuin toimialansa pohjaltakin.
Mukana hankkeessa on myös perheyritysten liitto, jonka toimitusjohtajan Leena Mörttisen mukaan järjestöllä on monia hienoja käytäntöjä työelämän parantamiseksi.
– Seitsemän kymmenestä suomalaisesta työskentelee Perheyritysten liiton jäsenyrityksessä. Olemme mielellämme edistämässä hyvien työkalujen käyttöönottoa laajemminkin, lupasi Mörttinen.