Johtajien puuttuvasta palkkamaltista on puhuttu taas Suomessakin. Kansainvälistä perspektiiviä antaa heinäkuussa julkaistu Economic Policy Instituten (EPI) raportti korkeiden johtajapalkkojen esikuvamaasta Yhdysvalloista.
Raportti paljastaa pitkän aikavälin hätkähdyttävän kehityksen: Yhdysvaltain suurimpien yhtiöiden johtajien reaalipalkka on noussut vuodesta 1978 lähtien 937 prosenttia, mutta tavallisten työntekijöiden reaalipalkka on noussut samana aikana vain 11,2 prosenttia.
Johtaja sai viime vuonna keskimäärin 271 kertaa niin paljon palkkaa kuin työntekijä. Vuonna 2014 ero oli tosin vielä suurempi, 299-kertainen.
Työntekijöiden palkat ovat 40 vuotta polkeneet paikoillaan, johtajien kasvaneet lähes tuhat prosenttia.
Pitkän aikavälin trendi on kuitenkin selvä. Vuonna 1965 tuo ero oli vain 20-kertainen, ja vielä vuonna 1989 se oli 59-kertainen.
Ei suhteessa mihinkään
Tutkimuksen tekijät toteavat, että johtajien palkat ovat nousseet nopeasti jopa verrattuna koko eniten ansaitsevan 0,1 prosentin kehitykseen, samoin verrattuna yritysten voittoihin tai osakkeiden hintoihin.
Tutkijoiden mukaan johtajat ansaitsevat enemmän, koska he pystyvät määrittelemään palkkiot, eivät erityiskykyjensä tai koulutuksensa vuoksi.
Tutkijat tyrmäävät käsityksen, jonka mukaan johtajapalkat kasvattaisivat talouden koko kakkua: ”Rahat, jotka menevät johtajaluokalle ovat rahaa, joka ei mene muille. Johtajapalkkojen räjähdysmäistä kasvua voisi rajoittaa tuottamatta mitään haittaa taloudelle.”