Syyskuussa 2016 astui voimaan oikeusapu-uudistus, joka selvitysten mukaan on heikentänyt turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja mahdollistanut muun muassa lakimiehille helpon rahastamisen. Asiantuntijat varoittivat uudistuksen negatiivisista vaikutuksista jo alkuvuodesta 2016, kun uudistusta ajettiin kovalla kiireellä läpi.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson jätti asiasta tänään kirjallisen kysymyksen hallitukselle.
– Ennen lakimuutosta Suomessa oli toimiva järjestelmä turvapaikanhakijoiden oikeusapuun ja turvapaikanhakijoilla oli käytössään tehokkaat oikeussuojakeinot ulkomaalaislakia sovellettaessa. Nyt tehokkaiden oikeussuojakeinojen käytön mahdollisuus on heikentynyt, Andersson kirjoittaa kirjallisessa kysymyksessään.
Tänä vuonna noin kolmasosa turvapaikkapäätöksistä on kumoutunut hallinto-oikeudessa.
Lauantaina 29.7.2017 Helsingin Sanomat uutisoi selvityksestään koskien turvapaikanhakijoiden oikeusturvan toteutumista oikeusapu-uudistuksen jälkeen. Selvityksessä ilmeni vakavia puutteita hakijoiden saamassa oikeusavussa.
Puutteellinen oikeusapu näkyy päätöksissä
Anderssonin mukaan turvapaikanhakijoiden saama puutteellinen oikeusapu näkyy muun muassa siinä, että tänä vuonna noin kolmasosa turvapaikkapäätöksistä on kumoutunut hallinto-oikeudessa.
– Turvapaikanhakijan kohdalla kyse on riskistä joutua kidutuksen, epäinhimillisen kohtelun ja jopa kuolemanvaaran kohteeksi käännytyksen jälkeen. Heidän oikeusturvansa toteutumisesta ja oikeudesta saada asiantuntevaa apua on pidettävä huoli, Andersson sanoo.
– Milloin hallitus aikoo selvittää oikeusapu-uudistuksen vaikutuksia turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan ja turvapaikkaprosessiin ja mitä hallitus aikoo tehdä turvapaikanhakijoiden oikeusturvan takaamiseksi ja sen varmistamiseksi, että turvapaikanhakijat saavat laadukasta oikeusapua jo prosessin alkuvaiheessa, Andersson kysyy hallitukselta kirjallisessa kysymyksessään.
Andersson muistuttaa, että HS:n tiedossa on toistakymmentä tapausta, joissa lakimies on vaarantanut turvapaikanhakijan oikeusturvan. Selvityksen mukaan osa yksityisistä lakimiehistä käytännössä huijaa turvapaikanhakijoita ottamalla mahdollisimman paljon asiakkaita, vaikka eivät ehdi hoitaa kaikkia tapauksia kunnolla. Samalla he myös veloittavat valtiota antamastaan puutteellisesta oikeusavusta.