Lehtikuva/Ronaldo Schemidt

Presidentti Nicolás Maduron mukaan sunnuntain vaalit olivat ”ääni vallankumoukselle”. Ääni ei ollut kovin painokas edes virallisten tulosten mukaan.

Venezuelan hallituksen mukaan 41,5 prosenttia äänioikeutetuista eli 8,09 miljoonaa henkilöä äänesti sunnuntaina kiistellyissä vaaleissa, joissa valittiin perustuslakia säätävä kokous.

Opposition mukaan äänestäjiä oli vain alle 2,5 miljoonaa eli noin 12 prosenttia äänioikeutetuista.

Kiista äänestäjien määrästä on keskeinen kysymys, koska oppositio kehotti boikotoimaan äänestystä. Ehdokkaina oli vain presidentti Nicolás Maduron linjan kannattajia.

Perustuslakiprosessiin liittyy useita arveluttavia piirteitä.

Hallituksen väite yli 8 miljoonasta äänestäjästä tuntuu epäuskottavalta. Se olisi enemmän kuin mitä Maduroa äänesti presidentiksi vuoden 2015 vaaleissa. Sen jälkeen on Venezuelan talous kuitenkin heikentynyt entisestään ja Hugo Chávezin karisma kaikonnut yhä kauemmaksi Madurosta,

Maduro sai tuolloin 7,59 miljoonaa ääntä oppositiojohtaja Henrique Capriles Radonskin 7,36 miljoonaa vastaan. Oppositio ei koskaan ole tunnustanut Maduron voittoa, mutta ei ole esittänyt vakuuttavia todisteita vaalivilpistä.

ILMOITUS

Epävirallinen kansanäänestys

Oppositiolla on joulukuun 2015 vaaleista lähtien ollut enemmistö parlamentissa. Parlamentti järjesti 16. heinäkuuta epävirallisen kansanäänestyksen, jossa äänestäjiltä kysyttiin, torjuvatko he perustuslakia säätävän kokouksen.

Opposition MUD-liittoutuman mukaan kansanäänestykseen osallistui 7,53 miljoonaa henkilöä, joista 99,87 halusi hylätä perustuslakia säätävän kokouksen. Äänestäjistä 690 000 oli MUD:n mukaan ulkomailla asuvia venezuelalaisia.

Hallitus ei ole tunnustanut opposition kansanäänestystä eikä sen osallistujalukuja.

Opposition kansanäänestyksessä oli tarkkailijoina useita entisiä Latinalaisen Amerikan oikeistopresidenttejä, joiden riippumattomuuden voi kyseenalaistaa. Sunnuntain vaaleissa ei ollut riippumattomia tarkkailijoita lainkaan.

Epämääräinen perustuslakiprosessi

Perustuslakia säätävän kokouksen vaaleihin liittyy useita arveluttavia seikkoja, ja näyttääkin siltä, että sen perimmäinen tarkoitus on sivuuttaa opposition hallitsema parlamentti.

Tarkoituksena on korvata Chávezin kaudella peräisin oleva vuoden 1999 perustuslaki.

Chávezilla marssijärjestys oli sellainen, että ensin järjestettiin kansanäänestys perustuslain uusimisesta. Maduro sen sijaan määräsi sunnuntaina pidetyt perustuslakia säätävän kokouksen vaalit presidentin asetuksella 1. toukokuuta.

Maduro ei ole ilmoittanut, miten kauan uuden perustuslain säätämisprosessin on määrä kestää.

Näin on epäselvää, pidetäänkö ensi vuonna sääntömääräiset presidentinvaalit, joissa Maduro oletettavasti olisi heikoilla.

Paikallisvaalit oli määrä pitää viime joulukuussa, mutta ne lykättiin vuodella eteenpäin. Nyt nekin saattavat jäädä perustuslakiprosessin jalkoihin.

Maduro lupasi kriisin kärjistyessä kesäkuussa, että uuden perustuslain hyväksymisestä tai hylkäämisestä järjestetään kansanäänestys sitten kun se on valmis.

Väkivalta kiihtynyt

Venezuelan kriisin uusin vaihe alkoi maaliskuussa, kun Maduron kannattajien käsissä oleva korkein oikeus vei parlamentilta oikeuden säätää lakeja. Vaikka korkein oikeus perääntyikin tästä pian, kiihtyivät protestit.

Mielenosoituksissa ja muissa levottomuuksissa on muutaman kuukauden aikana kuollut pitkälti yli 100 ihmistä, yksin sunnuntaina ilmeisesti 14.

Kummallakin puolella on käytetty väkivaltaa. Mielenosoittajia on ammuttu, poliiseja heitetty polttopulloilla ja poliittisia murhia tehty puolin ja toisin.

Kovaa peliä on käyty muutenkin. Useiden raporttien mukaan valtion palveluksessa olevia työntekijöitä painostettiin äänestämään sunnuntain vaaleissa erottamisen uhalla.

Kun oppositio järjesti viime torstaina yleislakon, keskuskauppakamari Fedecámaras kehotti jäsenyritystensä työntekijöitä osallistumaan siihen.

Tyytymättömyys kasvaa

Maduron kääntyminen yhä autoritaarisempaan suuntaan on herättänyt vastustusta myös osassa hänen johtamaansa Venezuelan yhtynyttä sosialistipuoluetta (PSUV). Näkyvin chavistien leiristä loikanneista on valtakunnansyyttäjä Luisa Ortega Diaz.

Vastavetona Korkein oikeus syytti kesäkuussa Ortega Diazia vakavista väärinkäytöksistä virassaan, jäädytti hänen varansa ja kielsi häntä poistumasta maasta.

Talouden heikkeneminen, puute elintarvikkeista ja lääkkeistä sekä vaikea rikollisuusongelma ovat kasvattaneet oppositiota. Opposition ydinjoukot ovat silti yhä kovan oikeiston piiristä.

Osa opposition näkyvistä hahmoista oli mukana vuoden 2002 epäonnistuneessa vallankaappausyrityksessä Chávezia vastaan. Kaappausyrityksen pääjärjestäjät olivat kauppakamari Fedecámaras sekä osa armeijasta.