IPS/Zadie Neufville

Kaskiviljelystä ja hiilenpoltosta pyritään eroon.

Jamaika haluaa säästää arvokkaita metsiään ja ottaa yhteisöt ja kansalaisjärjestöt mukaan metsiensuojeluun.

Metsät peittävät lähes kolmanneksen Jamaikan pinta-alasta. Yli neljäsosa Jamaikan metsistä on elämää kuhisevia aarniometsiä.

– Metsien tuhoaminen on ongelma, toteaa tekninen johtaja Allison Rangolan McFarlane Jamaikan ympäristösäätiöstä.

Metsiä hävitetään usein maatalouden tieltä.

– Metsiä hävitetään usein maatalouden tieltä. Esimerkiksi kaskenpoltossa tulta käytetään maan puhdistamiseen kasvillisuudesta ja sen jälkeen se otetaan viljelykäyttöön.

Toisinaan puuta poltetaan hiileksi, jota käytetään polttoaineena esimerkiksi ruuanlaitossa. Metsiä kaadetaan myös rakennustöiden tieltä. Rangolan McFarlare pelkää, että tuhot kasvavat paikallisia suuremmiksi.

ILMOITUS

– Rannikkojen mangrovemetsät ovat jo vahingoittuneita. Niiden hakkuilla voi olla vaikutusta veden laatuun, hakkuut voivat lisätä eroosiota ja vähentää luonnon monimuotoisuutta ja viime kädessä vaikuttaa koko vesistöön.

Jamaikan mangrovemetsät ovat tärkeitä lisääntymisalueita monille eliölajeille hyönteisistä ja kaloista nisäkkäisiin.

– Ne tarjoavat kodin kasveille ja eläimille, joista monilla on olennainen rooli ekosysteemissä.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa metsillä on tärkeä rooli. Rangolan McFarlanen mukaan metsät ovat monella tavalla tärkeitä myös jamaikalaisten arjessa. Moni ruoka, lääke ja kosmeettinen tuote on peräisin metsästä.

Paikallinen tieto käyttöön

Vuosien 1990 ja 2010 välisenä aikana Jamaikan metsiä hakattiin 400 hehtaaria joka vuosi. Kaatamisen sijaan nyt kerätään paikallisia ideoita metsien lisäämiseksi.

Jamaikan ympäristösäätiö rahoittaa metsien lisäämiseen tähtääviä kansalaisjärjestöjen hankkeita. Tukea ovat saaneet myös esimerkiksi projektit, joilla tavoitellaan vaihtoehtoisten elinkeinojen edistämistä, kuten ekoturismia.

Muita rahoituskohteita ovat olleet vesivarantojen suojeluun ja luonnontuhojen haittojen torjuntaan rannikkoalueilla tähtäävät hankkeet.

Suurimman tuen saaja, Monan Lions -klubi sai ympäristösäätiöltä runsaan 170 000 euron rahoituksen pitkäkestoiseen hankkeeseen, joka suunnataan muun muassa uusien metsien viljelyyn ja olemassa olevien kestävään ylläpitämiseen.

Kaikissa hankkeissa olennaista on järjestöjen läheinen yhteys yhteisöihin ja paikallisten olojen tunteminen. Esimerkiksi kaskiviljelijöitä ja puuhiilenpolttajia koulutetaan mehiläishoitajiksi. Monessa hankkeessa koulutuksellinen osuus on sisäänrakennettuna.

Saarivaltiossa erityisen tärkeää on jakaa tietoa siitä, miten ilmastonmuutoksen lisäämien luonnonkatastrofien tuhoja voidaan hillitä ekologisin keinoin.

Englanninkielinen versio