Työntekijöiden suojelemiseksi Euroopan unioni asettaa raja-arvot kromille ja piidioksidille altistumiselle. Lisäksi kovapuupölylle tulee aiempaa tiukemmat rajoitukset. Euroopan parlamentti ja Euroopan neuvosto pääsivät asiasta yksimielisyyteen heinäkuun puolivälissä.
Suomessa kromille ja sen yhdisteille altistuu työssään vuosittain yli 6 000 henkilöä. Vuonna 2014 työnantajat ilmoittivat ASA-rekisteriin 6 663 altistusta kromille. Tammen tai pyökin hienojakoiselle pölylle altistui 657 työntekijää. Piidioksidille altistuneista ei ollut ilmoituksia.
Vuodesta 2006 lähtien kromi, nikkeli ja niiden yhdisteet ovat olleet Suomessa yleisimpiä syöpävaaraa aiheuttavia aineita. Työterveyslaitoksen yleisimpien syöpävaarallisten aineiden luettelossa on myös kovapuupöly, mutta ei piidioksidia.
Suomessa suurin ammattitaudin aiheuttaja on edelleen asbesti.
Syöpävaarallisille aineille tulee muitakin rajoituksia. Kaikkiaan 13 kemiallisen tekijän altistumisraja-arvoja tarkistetaan. Useimmiten direktiiviin lisätään ihoaltistus. Tarkoituksena on vähentää työperäisiä syöpätapauksia, joita todetaan EU:n alueella vuosittain noin 120 000.
Suomessa kromille
vain suositukset
Kromille ja sen yhdisteille on Suomessa vain sosiaali- ja terveysministeriön antama ohjeellinen raja-arvo (HTP = haitalliseksi tunnettu pitoisuus), enintään 0,5 mg kuutiometrissä hengitysilmaa 8 tunnin aikana.
STM:n selvityksen mukaan työntekijän hitsatessa on hänen hengitysvyöhykkeeltään mitattu kromaattipitoisuudeksi 0,2 mg kuutiometrissä.
Direktiivin myötä kromia tai sen yhdisteitä saa olla korkeintaan 0,005 milligrammaa kuutiometrissä hengitysilmaa. Koska muutos on suuri, viiden vuoden siirtymäaikana raja-arvo on 0,010 mg ja tietyissä metallitöissä 0,025 mg kuutiometrissä.
Raja-arvoja pitää
tiukentaa Suomessa
Tammen ja pyökin pölylle Suomessa on raja-arvo, 5 mg kuutiometrissä. Sitä pitää tiukentaa, sillä direktiivin myötä uusi raja-arvo on 2 mg kuutiometrissä. Siirtymäaikaa on viisi vuotta. Pelkästään tällä muutoksella terveyshyödyt ovat EU:n alueella arviolta 12–54 miljoonaa.
Kiteistä piidioksidia saa vastedes olla hengitysilmassa enintään 0,1 mg kuutiometrissä. Suomessa suositus on korkeintaan 0,5 mg kuutiometrissä. EU:n arvion mukaan tiukempi säännös säästää noin 99 000 syöpätapaukselta vuoteen 2069 mennessä. Rahassa hyöty on 34–89 miljardia euroa.
Raja-arvot ovat sitovia. Direktiivin voimaantulon jälkeen Suomella on kaksi vuotta aikaa muuttaa oma lainsäädäntönsä vastaamaan direktiiviä.
Pari sataa työperäistä
syöpää vuosittain
Suomessa suurin ammattitaudin aiheuttaja on edelleen asbesti. 20–30 vuotta sitten saadut altistukset näkyvät syöpään sairastumisina.
Työperäisten sairauksien rekisterin TPSR:n mukaan ammattitaudeiksi vahvistetaan tai sellaiseksi epäillään parisensataa syöpätapausta vuosittain. Lisäksi työperäiset altistukset saattavat lisätä sairastumisalttiutta syöpään.
Kaikista syöpätapauksista 5,3–8,4 prosenttia arvioidaan olevan työperäisiä.
Kromille altistuneita ammateittain:
– hitsaajat ja kaasuleikkaajat (2 478 tapausta vuonna 2014),
– maatalous- ja teollisuuskoneasentajat ja -korjaajat (779),
– paksulevysepät ja rautarakennetyöntekijät (588),
– putkiasentajat (284),
– koneenasentajat ja koneistajat (219)
– lentokoneasentajat ja -korjaajat (203)
– ohutlevysepät (195),
– metallien teolliset päällystäjät ja viimeistelijät (108),
– jätteenpoltto- ja vedenpuhdistuslaitosten prosessinhoitajat (99).
Lisäksi kromille altistuu muun muassa rakentamisessa sekä sähkölaitteiden, mineraalituotteiden ja elintarvikkeiden valmistuksessa. Kaikkiaan altistuneita on vuosittain yli 6 000. Lähde: ASA-rekisteri