Palkkoja tulee korottaa koko EU:n alueella talouden vauhdittamiseksi, kehottaa Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY.
Suomesta kaikki palkansaajakeskusjärjestöt Akava, SAK ja STTK ovat EAY:n jäsenjärjestöjä.
Järjestö muistuttaa, että huippupalkat ovat nousseet ja pääomatulot moninkertaistuneet 2008 talousromahduksen jälkeen. Sen sijaan tavallisten palkansaajien ansiot junnaavat paikallaan. Julkisella sektorilla palkat ovat jopa laskeneet.
EAY:n apulaispääsihteeri Katja Lehto-Komulainen toteaa, että palkankorotuksia tarvitaan talouskasvun tueksi etenkin Espanjassa, Iso-Britanniassa, Kyproksella, Portugalissa ja Suomessa.
Talouden lisävauhditus palkkoja nostamalla olisi paikallaan myös Belgiassa, Hollannissa, Puolassa, Romaniassa, Saksassa, Slovakiassa, Sloveniassa ja Tsekissä.
Tuottavuus kasvaa, palkat eivät
Lehto-Komulainen arvostelee Euroopan komission maakohtaisia suosituksia, joiden mukaan Saksassa tulisi investoida ja korottaa palkkoja, mutta monessa muussa maassa julkisia menoja tulisi leikata ja palkankorotuksia rajoittaa.
Oikeampi lääke olisi Lehto-Komulaisen mukaan palkankorotukset joka puolella Eurooppaa. Tuottavuuden kasvusta huolimatta palkat eivät ole nousseet, vaan niitä jopa leikataan.
Selvitysten mukaan Latviassa, Puolassa, Slovakiassa, Sloveniassa, Tsekissä ja Virossa tuottavuus nousi 2008 – 2015 enemmän kuin palkat.
European Trade Union Institute ETUI:n selvityksessä kävi ilmi myös, että Kroatiassa ja Romanissa palkkoja laskettiin tuottavuuden noususta huolimatta. Unkarissa palkkoja laskettiin prosentuaalisesti enemmän kuin tuottavuus nousi.
Halpamaita ei haluta EU:n sisälle
Palkat ylös -kampanjallaan EAY haluaa palkankorotusten lisäksi nollatuntisopimukset kiellettäviksi, minimipalkkoihin tasokorotuksen ja palkkaerot nykyistä pienemmiksi.
Järjestön mukaan miesten ja naisten, nuorten ja kokeneiden sekä Itä- ja Länsi-Euroopan välisiä palkkaeroja tulee kaventaa. EAY pitää Itä- ja Länsi-Euroopan palkkaerojen kaventamista tärkeänä, jotta EU:n sisälle ei syntyisi halpamaita.
Pankkikriisin jälkeen palkkaerot Itä- ja Länsi-Euroopan välillä lähtivät kasvuun, kun ne sitä aiemmin olivat tasoittumassa.
Toissa vuonna Unkarissa keskimääräinen bruttopalkka oli enää 25 prosenttia Saksan vastaavasta, Puolassa 29 prosenttia ja Tsekissä 30,9 prosenttia. Aiemmin unkarilaisten keskipalkka oli 32 prosenttia saksalaisten bruttopalkasta, puolalaisten 33 prosenttia ja tsekkien 34,9 prosenttia.
Palkanalennukset yhä korvaamatta
Julkisen sektorin ammattiliittoja edustava EPSU tähdentää, että vuoden 2008 talousromahduksen jälkeen kaikkiaan 20 miljoonan julkisen sektorin työntekijän palkkoja on leikattu tai jäädytetty yhteensä 19 eurooppalaisessa maassa. Vaikka joissakin maissa palkkataso on palautunut normaaliksi, miljoonien työntekijöiden ostovoima on alentunut.
Kreikassa julkisen sektorin palkkoja on leikattu 40 prosentilla, Espanjassa ostovoima on laskenut 15 prosentilla ja Portugalissa 9 prosentilla.
EPSU:n pääsihteeri Jan Willem Goudriaan huomauttaa, että hallituksilla oli varaa ja halua pelastaa pankit, mutta ei julkista sektoria. Nyt julkisen sektorin työntekijät maksavat yhä pankkien pelastamisesta, vaikka finanssikriisistä vastuulliset pankit tekevät voittoja ja jakavat isoja bonuksia.