Muutamat kauppiaat ovat ottaneet tavakseen julkaista sosiaalisessa mediassa myymälävarkaiden kuvia siinä toivossa, että joku nämä tunnistaisi ja käräyttäisi, kirjoittaa psykologian tohtori ja oikeus- ja kriminaalipsykologian dosentti Jaana Haapasalo blogissaan.
”Ilmiö on huolestuttavasti yleistynyt oikeusoppineiden varoitteluista huolimatta. Tavallisesti valvontakameran kuvien ihmisiä ei sentään suoraan nimitetä varkaiksi. Esimerkiksi eräs salolainen liikkeenharjoittaja puhuu ’päivävieraista’”, hän kertoo.
Valvontakameran kuvat ovat henkilötietoja
Turhautuminen toistuviin näpistyksiin houkuttelee rikkomaan lakia ja julkaisemaan valvontakameran otokset nettiin
Haapasalo muistuttaa, että valvontakameraan tallennetut kuvat ovat henkilötietoja, joita koskee henkilötietolaki. Kuvien julkaiseminen ilman asianomaisen suostumusta rikkoo henkilötietolakia.
”Jos tietojen julkaiseminen aiheuttaa vahinkoa tai kärsimystä tai saattaa henkilön halveksunnan kohteeksi, kyseessä voi olla yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen”, Haapasalo toteaa.
Monet unohtavat, että yksityisyyden suoja koskee jokaista ihmistä – myös epäiltyjä rikoksentekijöitä. Kuvan julkaisija voi syyllistyä kunnianloukkausrikokseen, jos esimerkiksi kuva julkaistaan näpistelijän kuvana ja myöhemmin ilmenee, että epäily olikin väärä.
Päätä vaaditaan vadille
”Yrittäjän näkökulmasta näpistykset tietenkin harmittavat ja aiheuttavat kuluja. Turhautuminen toistuviin näpistyksiin houkuttelee rikkomaan lakia ja julkaisemaan valvontakameran otokset kymmenien tuhansien ihmisten näkyville nettiin. Kyseessä on moderni häpeärangaistus. Jalkapuuta ja teilipyörää ei enää käytetä, mutta nyt on some.
Epäiltyjen rikoksentekijöiden kuvien julkaiseminen kirvoittaa heti satoja vihamielisiä, tuomitsevia ja halveksivia kommentteja, joissa vaaditaan tekijöiden päätä vadille. Vaarana on vihan lietsominen ja lynkkausmielialan leviäminen. Ihmiset kaipaavat syntipukkeja omille kielteisille tunteilleen, ja rikoksentekijä on mitä sopivin tähän tarkoitukseen.”
Köyhyys ja sosiaaliset ongelmat ajavat näpistelemään
Tutkimusten mukaan näpistysten taustalla on varsin usein köyhyyttä ja sosiaalisia ongelmia.
”Tyypillinen myymälänäpistelijä varastelee ruokaa, juomaa tai välttämättömyystarvikkeita, joihin hänellä ei juuri sillä hetkellä ole varaa. Osa hankkii varkauksilla rahaa velkoihinsa tai rahoittaa aineidenkäyttöä”, kirjoittaa Haapasalo.
Myymälänäpistyksiin voi liittyä myös mielenterveys- ja päihdeongelmia.
”Toisinaan näpistelijä tekee tekonsa jonkun toisen pakottamana ahdinkotilassa. Lapset ja nuoret näpistelevät usein kokeilevasti ja kavereiden ryhmäpaineen takia. Toistuvat alaikäisten näpistykset voivat puolestaan kertoa kaltoinkohdellun lapsen yrityksestä varastaa rakkautta tai huomiota.”
Haapasalo huomauttaa, että vain pieni osa näpistelijöistä sopii psykiatrisessa tautiluokituksessa olevan kleptomanian määritelmään. Kleptomania on impulssikontrollin häiriö, johon liittyy pakonomaista ja toistuvaa usein turhien tavaroiden varastelua.