Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kristilliset arvot punnitaan pakolaiskysymyksessä vielä syksyn kuluessa. Hän sanoi kristillisen arvopohjansa ohjanneen tasa-arvon ja ihmisarvon puolustamiseen. Erityisesti hän otti esille turvapaikanhakijat viime viikonlopun puheessaan rauhansanalaisten kesäjuhlilla.
Pääministerin viesti oli, että kunnon kristitty auttaa hädänalaisia. Mutta jos turvapaikkaan ei ole perusteita, esivaltaa ja lakia on noudatettava ja hakijat palautetaan.
Toinen kristitty, ulkoministeri Timo Soini (uv.) ilmoitti eilen, että Suomi ei sitoudu uusiin turvapaikanhakijoiden siirtoihin EU:sta. Laillisuusnäkökulmaan vedoten hän haluaa ensin kaikkien EU-maiden pitävän kiinni vanhoista lupauksistaan.
On hienoa, että Risikko esittää pakolaiskiintiön nostamista, mutta kolikolla on toinenkin puoli.
Soini viittasi Ylelle Brysselissä antamassaan haastattelussa EU:n jäsenmaiden vuonna 2015 solmimaan sopimukseen, jonka mukaan olisi pitänyt siirtää 160 000 turvapaikanhakijaa Italiasta ja Kreikasta muihin jäsenmaihin.
Kovan poliittisen muutoksen ja etäisyyttä EU:hun ajavat Unkari, Tshekki ja Puola ovat kieltäytyneet noudattamasta sopimusta.
Suomen ripustautuminen näiden maiden politiikkaan merkitsisi entistäkin tiukempaa pakolaispoliittista linjaa. Kaikki EU-maat ovat olleet tekemänsä sopimuksen jarrumiehiä: vain 23 000 ihmistä on päässyt jatkamaan matkaansa.
Pakolaisten taakanjako kaukana
Soinin arvioiden mukaan EU-maat keskustelevat pakolaisten siirtämisestä syksyllä. Arviot Italiaan Välimeren yli tulleista pakolaisista kasvavat päivä päivältä. Tänä vuonna heitä on saapunut jo yli 93 000. Välimereen on myös hukkunut tänä vuonna yli 2 500. Viime vuonna hukkui yli 5 000 siirtolaista.
Ylen A-studiossa vierailleen YK:n rauhanverkoston johtajan Antti Pentikäisen mukaan EU:n pitäisi johtaa pakolaiskiintiöjärjestelmän reformia pakolaiskriisin ratkaisemiseksi. Tämä sisältää taakanjaon ja solidaarisuuden myös EU:n sisällä.
Soinin kommentin valossa näyttää kuitenkin, että EU:ssa ollaan kaukana sovusta taakanjaossa. Tilannetta ei helpota Unkarin, Tshekin ja Puolan kielteinen suhtautuminen. Samaan aikaan käydään myös Brexit-neuvotteluja, jotka heikentävät EU:n yhtenäisyyttä toimia muissa asioissa.
Pakolaiskiintiön nostaminen 300:lla paluuta aiempaan
Sisäministeri Paula Risikko (kok.) esitti huhtikuussa Suomen pakolaiskiintiön nostamista 300:lla ensi vuonna. Eurooppa- ja kulttuuriministeri Sampo Terho torjui tämän tuoreeltaan. Eilen myös Soini uhosi, että julkisuuden kautta näitä asioita ei hoideta ja hallituksen tulee olla yksimielinen.
Viime viikolla Risikko kommentoi asiaa MTV:lle SuomiAreenassa Porissa:
– Pitää ainakin keskustella. Tämä pakolaiskiintiön nosto tarkoittaisi sitä, että juuri ne, jotka sitä apua tarvitsevat, myös sitä saisivat. Kun henkilöllä on pakolaisstatus, hänellä on myös oikeasti se turvapaikan tarve. Siitä syystä kannattaisin, että meillä olisi mahdollisuus tulevaisuudessa satsata erityisesti heihin.
Risikon esittämän 300:n lisäys pakolaiskiintiöön nostaisi Suomen pakolaiskiintiön 750 pakolaisesta 1 050:een. Eli hallitus palaisi edellisen hallituksen vuosina 2014 ja 2015 kiintiöiden tasolle, jolloin kiintiö korotettiin 1050:een vuosien 2014 ja 2015 Syyrian sodan vuoksi. Suomi on pakolaiskiintiöidenkin osalta huomattavasti jälkijunassa verrattuna esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan.
Hyvä ja paha pakolaiskiintiön nostaminen
On hienoa, että Risikko esittää pakolaiskiintiön nostamista, mutta kolikolla on toinenkin puoli.
Kiintiön nostamisella viestitetään hallituksen ja Suomen kantavan vastuutaan maailmassa, jossa on enemmän pakolaisia kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen.
Keskusta ja kokoomus käyttävät pakolaiskiintiön nostamisargumenttia putsatakseen omaa mainettaan.
Pakolaiskiintiön nostaminen ei pese valkoiseksi tosiasiaa, että sekä kokoomus että keskusta ovat rinta rinnan kiristäneet perussuomalaisten kanssa Suomen turvapaikkapolitiikkaa.
Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan viime vuonna otettiin Suomeen asiakirjojen perusteella 748 Syyrian kansalaista ja yksi Irakin kansalainen.