Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Tutkimuksen toteutus

KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy (aiemmin TNS Gallup Oy).

Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 2. – 7.6 2017. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.044.

Vastaajat edustavat 18 – 75 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lähes joka toinen kansalainen epäilee hallituksen kykyä hoitaa maan asioita.

Kansalaisten luottamus hallitukseen on pohjamudissa. Vajaa viikko ennen hallituskriisiä vain neljännes kansalaisista luotti hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita. Mielipiteet hallituksen toiminnasta ovat muuttuneet viime vuoden kesästä.

ILMOITUS

Hallitus sai aiempaa enemmän hyviä arvosanoja maan talouskehityksestä. Kolmannes kiittelee, eli nousua 14 prosenttiyksikköä. Myös työllisyyden hoidosta tulee kymmenen prosenttiyksikköä eli 19 prosenttia kiittävää palautetta.

Sen sijaan yli puolet kansalaisista on tyytymättömiä sote-asioiden hoitoon, mutta 45 prosenttia näyttää jollain tavalla vielä uskovan hallitukseen. Maahanmuuton hoitamiseen kohdistuu tyytymättömyyttä 45 prosentin keskuudessa.

Oppositionkin luottamus takeltelee

Mutta eipä juuri luoteta oppositioonkaan. Vain reilu viidennes uskoi opposition pätevyyden haastaa hallitus erittäin tai melko hyväksi.

Peräti kaksi viidestä eli 43 prosenttia epäili opposition taitoja. Suhtautuminen oppositioon ei ole muuttunut viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana.

Vahvin usko opposition kykyihin on vasemmistoliiton tukijoiden keskuudessa. Heistä yli puolet uskoi oppositioon. SDP:n ja vihreiden kannattajista 42 prosenttia piti oppositiota hyvänä haastajana.

Tiedot käyvät ilmi ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön kansalaistutkimuksesta.

Puoluekanta heijastuu uskossa hallitukseen

Suomalaisista vain neljännes ilmoitti, että hallituksen kyky hoitaa maan asioita on erittäin tai melko hyvä. Noin viidennes suhtautui asiaan neutraalisti eli hallituksen toimintaa ei pidetä hyvänä eikä huonona.

Lähes joka toinen – 48 prosenttia – epäili maan hallituksen kykyä hoitaa maan asioita. Usko maan hallituksen pätevyyteen vähentyi kesistä 2015 ja 2016. Tutkimus tehtiin ennen perussuomalaisten puoluekokousta ja sitä seurannutta hallituskriisiä.

Opposition kannattajia enemmän hallituspuolueiden kannattajat uskovat hallitukseen. Enemmistö hallituspuolueiden kannattajista – 59 prosenttia – arvioi hallituksen kyvyn hyväksi. Vain viidennes oli epäuskoinen. Oppositiopuolueiden kannattajista 70 prosenttia ilmoitti, että hallituksen kyky hoitaa maan asioita on erittäin tai melko huono.

Epävarmuus ja luottamuspula kasvussa

Kyselyn tuloksista voi tulkita kansalaisten potevan luottamuspulaa poliitikkoja kohtaan. Noin viikko ennen hallituskriisiä väestö ei ollut vakuuttunut siitä, että hallitus pysyy toimintakykyisenä seuraaviin eduskuntavaaleihin saakka.

Myös päätösten reunaehtoja ymmärtävien määrä on laskenut jo 37 prosenttiin. Neljännes arvioi hallituksen hajoavan ennen aikojaan. Hallituksen ajautuminen kriisiin ei ole todennäköisesti ainakaan vahvistanut luottamusta.

Myös epätietoisuus on kasvanut viime vuoden kesän jälkeen tuntuvasti eli 16 prosentista 31 prosenttiin. Muutos selittyy muun muassa sillä, että kyselyn aikana julkisuudessa pohdiskeltiin mahdollista hallituskriisiä, mikäli perussuomalaiset valitsevat Jussi Halla-ahon puheenjohtajaksi.

Tutkimuksen toteutus

KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy (aiemmin TNS Gallup Oy).

Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 2. – 7.6 2017. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.044.

Vastaajat edustavat 18 – 75 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.