Tietoa Kepan kyselystä
Kepa teki kesällä 2017 kyselyn kansalaisjärjestöjen keräämästä kehitysrahoituksesta ja vapaaehtoistyön määrästä. Kyselyyn vastasi 39 järjestöä, jotka keräsivät vuonna 2016 yhteensä 55,5 miljoonaa euroa yksityistä rahoitusta kehitysyhteistyöksi laskettavaan toimintaan ja joissa tehtiin 460 000 tuntia vapaaehtoistyötä. Tämä vastaa vuositasolla noin 250 henkilötyövuotta.
Mukana oli isoja ulkoministeriön useampivuotista ohjelmatukea saavia järjestöjä, hanketukea, viestintä- ja globaalikasvatustukea saaneita järjestöjä sekä sellaisia järjestöjä, jotka eivät ole saaneet mitään julkista tukea kehitysyhteistyöksi laskettavaan toimintaan.
Ulkoministeriön tukea kehitysyhteistyöhön ja siihen liittyvään kotimaan toimintaan sai viime vuonna 105 suomalaista kansalaisjärjestöä. Suomalaisten järjestöjen kehitysyhteistyöhön keräämä yksityinen rahoitus nousee vähintään 110 miljoonaan euroon vuodessa. Vapaaehtoistyön määrä on arvion mukaan noin 460 000 tuntia vuodessa,
Kehitysyhteistyöjärjestöissä tehtiin noin 460 000 vapaaehtoistyötuntia, mikä vastaa noin 250 henkilötyövuotta.
Epävarmuus kalvaa kehitysyhteistyötä tekeviä järjestöjä, vaikka osa hallituksen leikkaamasta tuesta on paikattu lahjoituksilla ja vapaaehtoistyöllä. Kehitysrahoitusleikkausten jälkeen moni järjestö on laajentanut tai suunnittelee laajentavansa rahoituspohjaansa ja varainhankintaa on lisätty.
Järjestöt keräsivät 20 miljoonaa enemmän rahaa viime vuonna kehitysrahoitukseen verrattuna leikkauksia edeltävään vuoteen 2014. Kehitysrahoitusleikkausten tekemää 45 miljoonan euron lovea ei ole saatu lahjoituksilla tai muulla varainhankinnalla paikattua.
Nopeasti toimeenpantujen leikkausten takia osa järjestöistä on käyttänyt viime vuonna erityisen paljon omaa rahoitusta turvatakseen kehitysyhteistyöhankkeidensa hallitun alasajon.
Tiedot ilmenevät Kepan kansalaisjärjestöille tekemästä kyselystä
Yksityinen rahoitus huomattava
Kansalaisjärjestöt keräsivät viime vuonna vähintään 110 miljoonaa euroa yksityistä rahoitusta kehitysyhteistyöhön sekä kotimaassa tehtävään kehitysviestintään ja globaalikasvatukseen.
Kepan arvion mukaan rahamäärä on huomattava, kun sitä vertaa järjestöjen saamaan julkiseen kehitysyhteistyörahoitukseen.
Viime vuonna järjestöjen kehitysyhteistyöhön budjetoitiin valtionavustusta 65 miljoonaa euroa ja toteutuneet maksatukset olivat noin 70 miljoonaa euroa.
– Pitkäjänteistä valtion tukea tarvitaan edelleen, jotta päähuomio pysyy kehitysyhteistyön tuloksellisuudessa ja työ jatkuu myös sellaisten tärkeiden aiheiden parissa, jotka eivät välttämättä ole yksityisten lahjoittajien suurimpia suosikkeja, sanoo Kepan asiantuntija Auli Starck.
Vapaaehtoistyön määrä kasvoi rajusti
Järjestöt hankkivat vähintään kaksinkertaisen määrän varoja kehitysyhteistyöhön verrattuna ulkoministeriön myöntämiin järjestöavustuksiin, kun mukaan lasketaan järjestöissä tehdyn noin 460 000 vapaaehtoistyötunnin sekä järjestöjen saamien tavaralahjoitusten ja palveluiden arvosta.
– Kun ulkoministeriö antaa järjestöille euron, pystyvät ne käyttämään kehitysyhteistyöhön yhteensä kolme euroa – kiitos oman varainhankinnan. Lisäksi ulkoministeriön teettämät riippumattomat arviot ovat jo osoittaneet, että järjestöjen kehitysyhteistyö on kustannustehokasta, sanoo Starck.
Sekä yksityinen rahoitus että vapaaehtoistyö ovat lisääntyneet selvästi vuoteen 2014 nähden, jolloin Kepa teki vastaavan kyselyn. Tuolloin järjestöt keräsivät yksityisiä lahjoituksia noin 90 miljoonaa euroa, ja vapaaehtoistyötä järjestöissä tehtiin arviolta 90 000 tuntia.
Järjestörahoituksen epävarmuus yleistä
Erityisesti monet pienet järjestöt sekä kehitysviestintää, globaalikasvatusta ja vaikuttamistyötä tekevät järjestöt ovat huolissaan tulevaisuudestaan.
– Kyvystä hankkia rahaa ei saisi tulla peruste valtionavustuksen saamiselle. Järjestöjä ei tulisi arvottaa sen mukaan, kuinka paljon ne onnistuvat keräämään rahaa eri lähteistä, vaan tärkeintä on se mitä pienilläkin resursseilla, ja usein vapaaehtoisesti, saadaan aikaan, toteaa Starck.
Tietoa Kepan kyselystä
Kepa teki kesällä 2017 kyselyn kansalaisjärjestöjen keräämästä kehitysrahoituksesta ja vapaaehtoistyön määrästä. Kyselyyn vastasi 39 järjestöä, jotka keräsivät vuonna 2016 yhteensä 55,5 miljoonaa euroa yksityistä rahoitusta kehitysyhteistyöksi laskettavaan toimintaan ja joissa tehtiin 460 000 tuntia vapaaehtoistyötä. Tämä vastaa vuositasolla noin 250 henkilötyövuotta.
Mukana oli isoja ulkoministeriön useampivuotista ohjelmatukea saavia järjestöjä, hanketukea, viestintä- ja globaalikasvatustukea saaneita järjestöjä sekä sellaisia järjestöjä, jotka eivät ole saaneet mitään julkista tukea kehitysyhteistyöksi laskettavaan toimintaan.
Ulkoministeriön tukea kehitysyhteistyöhön ja siihen liittyvään kotimaan toimintaan sai viime vuonna 105 suomalaista kansalaisjärjestöä. Suomalaisten järjestöjen kehitysyhteistyöhön keräämä yksityinen rahoitus nousee vähintään 110 miljoonaan euroon vuodessa. Vapaaehtoistyön määrä on arvion mukaan noin 460 000 tuntia vuodessa,
Kehitysyhteistyöjärjestöissä tehtiin noin 460 000 vapaaehtoistyötuntia, mikä vastaa noin 250 henkilötyövuotta.