All Over Press / Ismo Pekkarinen

Työaikalain uudistusta valmistellut kolmikantainen työryhmä tasapainoili vuoden päivät työaikajoustojen lisäämisen ja työntekijöiden työaikasuojelun välillä.

Viime perjantaina valmistunut esitys sisältää molempia, mutta ei ilmeisesti tarpeeksi. Työnantajien EK:lle ja Suomen yrittäjille esityksessä tarjotut joustoelementit eivät riitä. Palkansaajajärjestöt olivat odottaneet topakampaa otetta työntekijöiden työaikasuojelussa.

– Kyseessä on työ- ja elinkeinoministeriön perustama työryhmä ja ministeriön lähtökohtana on joustavuuden lisääminen, luonnehtii työryhmän jäsen, SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto.

Hän korostaa, ettei palkansaajajärjestöillä ole mitään joustavuutta eikä paikallista sopimista vastaan. Kunhan se tapahtuu tasapuolisesti ja valvonta pelaa.

”Joustamisen pitää tapahtua molempiin suuntiin, myös työnantajan pitää joustaa työntekijän hyväksi.”

STTK:ta työryhmässä edustaneen lakimiehen Inka Douglasin mukaan työaikasuojelun lisäksi palkansaajille on tärkeää, että myös joustoelementit toteutetaan tasapainoisesti.

– Joustamisen pitää tapahtua molempiin suuntiin, myös työnantajan pitää joustaa työntekijän hyväksi.

ILMOITUS

Työryhmän esitys tulee julkiseksi ensi perjantaina. Järjestöillä on keskiviikkoon asti aikaa jättää esitykseen eriävät mielipiteensä. Niitä odotetaan useita.

Uutuutena ”joustotyöaika”

Esitykseen sisältyy uusi käsite, joustotyöaika, joka koskee ajasta ja paikasta riippumatonta työtä. Tällaista voi olla esimerkiksi etätyö. Joustotyössä työntekijä voi päättää itse työn tekemisen ajasta ja paikasta. Työnantaja määrittelee tehtävät ja tavoitteet sekä kokonaisaikataulun.

Joustotyössä työntekijä voi tehdä työtä halutessaan illalla, yöllä tai sunnuntaina ilman, että kyseessä on työaikalain mielessä ilta-, yö- tai sunnuntaityö.

Esityksen mukaan työaikalain soveltamisalaa laajennetaan johtavassa asemassa oleviin sekä niihin palkansaajiin, joilla on mahdollisuus päättää omista työajoistaan.

Sunnuntaikorvaukset säilyvät

Esityksessä viikoittainen työaika pitenee 45 tunnista 48 tuntiin ja tasoitusjakso neljästä viikosta neljään kuukauteen. Maksimityöaika on EU-direktiivin sallima enimmäismäärä. Se sisältää kaikki työtunnit, myös ylityöt. Ylityö edellyttää kuitenkin työntekijän suostumusta.

Sunnuntaityö korvauksineen säilyy työaikalaissa, tosin sisältäen mahdollisuuden sopia paikallisesti toisin.

Uutena työaikalakiin tulee EU:n sosiaalisen peruskirjan mukainen määräys, että kansallisena juhlapäivänä tehtävästä työstä on aina maksettava kaksinkertainen palkka.

Luottamusmies sopii

Säännöllisestä työajasta sovittaessa henkilöstön puolesta sopijana voi olla luottamusmiehen sijasta myös luottamusvaltuutettu tai muu työntekijöiden edustaja. Muissa joustoissa tarvitaan luottamusmiestä sopimusta vahvistamaan.

Luottamusmiehen asema joustoista sovittaessa kismittää erityisesti Suomen yrittäjiä. EK puolestaan olisi jättänyt itsenäistä työtä tekevät kokonaan työaikalain ulkopuolelle.

Julkistuksen jälkeen esitys lähtee kahden kuukauden lausuntokierrokselle. Hallituksen lakiesitys uudeksi työaikalaiksi annetaan eduskunnalle syysistuntokaudella.

Kesälomien jälkeen syksyllä työryhmä paneutuu toimeksiantonsa toiseen osaan, vuosilomalakiin. Siihen on annettu aikaan vuoden 2018 kesäkuun loppuun.