Ammattiliitot pitävät perustuslakivaliokunnan lausuntoa sote-uudistuksesta odotettuna. Pakkoyhtiöittäminen estettiin ja soten toteuttaminen pitää tehdä asteittain. Pulmakohtien ratkaisemiseen tarvitaan liittojen mukaan aikaa ja tarkkaa harkintaa.
Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan järjestö Tehy painottaa, että julkisten sote-palvelujen yhtiöittämispakko olisi lisännyt henkilöstön epävarmuutta, muun muassa mahdollisissa konkursseissa. Puheenjohtaja Rauno Vesivalon mukaan maakuntien oman palvelutuotannon salliminen selkeyttää henkilöstön asemaa.
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine toivoo, että valmistelussa korjataan henkilöstön asemaa, eli taataan irtisanomissuoja siirtymäajaksi.
Lakiesityksessä on niin monta kohtaa, jotka pitää muuttaa, että se vaatii toisen lausuntokierroksen.
Hän pitää tärkeänä, että soten palveluketjut pysyvät ehyinä. Yksityiset palvelut voivat täydentää julkisia palveluja, kuten nytkin.
Tehtäväkuvat syytä katsoa
Soten hallintopalvelujen siirtäminen tehdään toivottavasti huolella, sanoo Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa.
– Me emme vielä tiedä, tuleeko valtakunnallinen palvelukeskus, mikä tietäisi irtisanomisia.
Jytyssä toivotaan, että tehtäviä järkeistettäisiin siten, että lääkärien ja hoitajien kirjallisia töitä siirrettäisiin hallinnolle. Tehtäväkuvien määrittely tulisi ottaa mukaan sote-valmisteluun.
Lounasmaan mukaan perustuslakivaliokunnan lausunto toi tiettyä realismia soteen.
– Hallinnolle oleelliset ICT-palvelut ovat soten osalta kesken. Tällä aikataululla sote ei etene. Epävarmuus on henkilöstölle tietysti huono asia, mutta pakkosiirrot ovat vielä huonompi.
Yhtiöittämisiä tulee vähemmän
Tekniikka ja Terveys KTN:n neuvottelujohtaja Jukka Kauppala pitää järkevänä, että maakunnille annetaan päätäntävalta yhtiöittämisissä.
– En usko, että sote-palvelujen yhtiöittämiset loppuisivat kokonaan. Kunnat ja kuntayhtymät ovat yhtiöittäneet varsinkin terveyspalvelujaan jo nyt, Kauppala toteaa.
– EU- ja kuntalainsäädännön mukaiset vaatimukset kilpailuneutraliteetista eivät häviä mihinkään.
Kauppala huomauttaa, että kilpailuneutraliteetin takia kunnat joutuivat muutama vuosi sitten yhtiöittämään mm. satamat ja energialaitokset.
Valinnanvapaus ajan kanssa
Valinnanvapauden tuominen sote-palveluihin tulee tehdä huolella, toteaa Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.
– Valinnanvapaudessa on monta seikkaa ratkaisematta, ennen kuin se on yhdenvertainen Suomen kansalaisille. Lakiesityksessä on niin monta kohtaa, jotka pitää muuttaa, että se vaatii toisen lausuntokierroksen.
Paavolan mukaan valmistelussa oltaisiin jo pidemmällä ilman yhtiöittämispakon tuomia kiemuroita.
Sote-esitykseen sisältynyt yksityisten sosiaalipalvelujen mahdollisuus käyttää viranomaisvaltaa on huolettanut ammattiliitto Talentiaa. Puheenjohtaja Tero Ristimäki pitää perustuslakivaliokunnan lausuntoa tältä osin merkittävänä.
Lisäksi valiokunnan esittämä soten läpivienti portaittain on hänestä tarpeen.
– On parempi, että ensin siirretään sote maakuntiin ja sitten perusteellisten kokeilujen ja tutkitun tiedon myötä rakennetaan valinnanvapautta.
Viranomaisvastuuta myös yksityiselle?
Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälveen mielestä perustuslakivaliokunnan lausunto selkeytti sote-valmistelua. Lääkäriliiton kannalta kaksi merkittävintä seikkaa olivat yhtiöittämispakon kielto ja aikataulu.
Viranomaisvastuulla tehtävän työn pysyminen julkisella toimijalla on Pälveen mielestä monimutkaisempi asia, kuin moni tulee ajatelleeksi. Hänen mukaansa sosiaalitoimessa kysymys on selvempi kuin terveydenhuollossa.
– Merkittäviä viranomaispäätöksiä on terveydenhuollossa vähemmän. Perusterveydenhuollossa myös yksityisen puolen toimijan pitää voida antaa esimerkiksi abortti-lausuntoja, Pälve havainnollistaa.
– Tilanteet pitää katsoa suhteessa siihen, millaisessa maailmassa terveydenhuolto toimii. Kumpainenkin eli järki ja kansalaisen oikeus suhteessa viranomaisvaltaan tulee olla mukana.