Ranskan presidentti Emmanuel Macron sai haluamansa eli parlamenttienemmistön taakseen sunnuntaina pidetyllä kansalliskokouksen vaalien toisella kierroksella.
Virallista sinettiä vielä vailla olevien tulosten mukaan Macronin perustama La République En Marche! -liike (Tasavalta liikkeelle!) eli REM liittolaisineen sai 350 paikkaa. Enemmistöön tarvitaan 577-paikkaisessa alahuoneessa 289 paikkaa.
Jo REM:n oma paikkamäärä, 308, riittäisi enemmistöön. REM:n kanssa liitossa oleva keskustalainen MoDem sai vaaliliiton paikoista 42.
Mélenchon: ”Ranskalaiset ovat nyt tavallaan ryhtyneet kansalaisten yleislakkoon”.
Gallupit lupasivat vähän ennen toista kierrosta Macronin vaaliliitolle vieläkin suurempaa enemmistöä, jopa 440–460 paikkaa.
Ranskassa kuitenkin osa äänestäjistä ajattelee perinteisesti kokonaisuutta. He toisaalta haluavat vastavalitun presidentin taakse enemmistön, jotta hän saisi mahdollisuuden toteuttaa ohjelmaansa. Toisaalta he haluavat myös opposition, ja REM:n alkaessa näyttää liian ylivoimaiselta osa saattoi päätyä äänestämään muuta vaihtoehtoa.
Ennätysalhainen osanotto
Macronin ylivoimaa varjostaa se, että vaikka hän sai ranskalaiset tarttumaan pyydykseen, eivät he lähteneet kovin innokkaasti liikkeelle.
Toisen kierroksen äänestysprosentti oli ennätysalhainen, 42,6 prosenttia. Sitä se oli myös ensimmäisellä kierroksella, 48,7 prosenttia.
Ranskassa on runsaat 47 miljoonaa äänioikeutettua. Heistä toisella kierroksella äänesti vain runsaat 18 miljoonaa, ensimmäisellä kierroksella 22,6 miljoonaa.
Macronin liike liittolaisineen sai ensimmäisellä kierroksella 7,3 miljoonaa ääntä, toisella kierroksella – jolloin useimmissa vaalipiireissä oli jäljellä enää kaksi ehdokasta – se sai 8,9 miljoonaa ääntä.
Macron saa siis erittäin laajan vallan melko pienen absoluuttisen kannatuksen turvin. Macronin herättämä innostus ei sittenkään näyttänyt ulottuvan tavattoman laajalle.
Paljon uusia edustajia
Äänestysaktiivisuuden heikkeneminen on jo pitkän aikavälin trendi. Silti hyppäys alaspäin oli nyt raju, kun ensimmäisellä kierroksella aktiivisuus putosi lähes 10 prosenttiyksikköä ja toisella reilusti yli 10 prosenttiyksikköä.
Se ei anna parasta mahdollista lähtökohtaa Macronille, jonka sanoma on ollut uuden alun tarjoaminen – ja Ranskan saaminen liikkeelle.
Kaikki Macronin hallituksen ehdolla olleet ministerit pääsivät läpi, myös korruptiosotkuista epäilty aluekehitysministeri Richard Ferrand.
Pääministeri Édouard Philippe ei ollut ehdokkaana.
Macronin liikkeen ehdokkaista puolet oli ”uusia” politiikassa. Liikkeen menestyksen myötä kansalliskokous uusiutui poikkeuksellisen voimakkaasti; kolme neljäsosaa edustajista on uusia.
Naisia valittiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin, yhteensä 223. Myös etnisesti kansalliskokous on monimuotoisempi kuin aikaisemmin.
Vanhat valtapuolueet ahtaalla
Kahdesta perinteisestä suuresta valtapuolueesta paremmin pärjäsi oikeiston tasavaltalaiset, joka sai liittolaisineen 137 paikkaa. Menetystä toki oli lähes sata paikkaa.
Sosialistit (sosiaalidemokraatit) kokivat ennakoidun romahduksen. Kun paikkoja viimeksi tuli 331, nyt PS liittolaisineen sai vain 44 paikkaa.
Sosialistien puheenjohtaja Jean-Christophe Cambadelis ilmoitti odotetusti jättävänsä paikkansa sekä puolueen että oman heikon tuloksensa takia. Cambadelis putosi jo ensimmäisellä kierroksella omassa vaalipiirissään.
Äärioikeisto ei menestynyt
Ranskan kaksivaiheinen vaalijärjestelmä antaa tavallaan mahdollisuuden äänestää toisella kierroksella vaalipiirin epäsuositumpaa ehdokasta vastaan.
Tämä näkyy erityisesti äärioikeiston Kansallisen rintaman (FN) tuloksessa. Se sai valtakunnallisesti lähes 1,6 miljoonaa ääntä, yli 200 000 enemmän kuin sosialistit, mutta paikkoja irtosi vain 8.
Tämäkin on paljon enemmän kuin FN:n entiset 2 paikkaa, mutta kevään vaalit ovat jääneet kauaksi siitä läpimurrosta, jota Marine Le Penin joukot vielä joitakin kuukausia sitten odottivat.
Marine Le Pen itse valittiin nyt ensimmäistä kertaa parlamenttiin.
”Kansalaisten yleislakko”
Jean-Luc Mélenchonin vasemmistoliike La France insoumise (Lannistumaton Ranska) sai 17 paikkaa. Tämä riittää parlamenttiryhmän muodostamiseen, sillä siihen vaaditaan 15 edustajaa.
Mélenchon itse valittiin nyt ensimmäistä kertaa kansalliskokoukseen hänen vaihdettuaan vaalipiiriä Marseilleen. Tähän saakka Mélenchon on ollut europarlamentaarikko.
Alhaiseen äänestysprosenttiin viitaten Mélenchon sanoi, että ”ranskalaiset ovat nyt tavallaan ryhtyneet kansalaisten yleislakkoon”.
Jo aikaisemmin Mélenchon on sanonut, että hänen liikkeensä aikoo olla eturintamassa vastustamassa Macronin kaavailemia työlakien muutoksia.
Ranskan kommunistinen puolue (PCF) sai toisella kierroksella 217 000 ääntä ja 10 paikkaa.
Vuoden 2012 vaaleissa PCF ja Mélenchonin puolue saivat yhteensä 7 paikkaa, jotka kaikki menivät PCF:lle.
Edellä mainittujen lisäksi yhteensä 11 paikkaa meni nyt alueellisille ja muille pienille puolueille. Niistä 3 saivat Korsikan nationalistit.