Lehtikuva/Jussi Nukari

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajoaminen on vasta alkusoittoa

Perussuomalaisten noin 10 000 jäsentä ja kannattajat joutuvat nyt valinnan eteen. Henkisesti tilanne on suurimmalle osalle äärimmäisen hämmentävä ja raskas.

Suuri joukko äänestäjistä on siirtynyt jo eduskuntavaalien jälkeen muihin puolueisiin tai jäänyt katsomoon. He voivat onnitella itseään: ovat ajoissa jättäneet uppoavan laivan.

Moni tulee sanoneeksi tunnekuohun vallassa asioita, jotka loukkaavat entisiä ja nykyisiä puoluetovereita. Hyvin todennäköisesti lakitupien ovet käyvät tiuhaan tulevien kuukausien, jopa vuosien ajan.

Mitä intohimoisimmin suhtautuu poliittiseen kotiinsa, sitä suuremmat traumat hajaannuksesta syntyvät.

Perussuomalaisten ja Uusi vaihtoehto -ryhmän kannattajien jakolinjat kulkevat ystävyyssuhteiden välissä, kuten eduskuntaryhmän jakautumisessa on nähty muun muassa puheenjohtajakisaa käyneiden Jussi Halla-ahon ja Sampo Terhon kohdalla.

Tai jopa parisuhteiden välissä: perheissä on löytynyt kannatusta molemmille ehdokkaille. Mitä intohimoisimmin suhtautuu poliittiseen kotiinsa, sitä suuremmat traumat hajaannuksesta syntyvät. Ne jopa siirtyvät uusille toimijoille.

ILMOITUS

Loukkaukset jäävät elämään

Perussuomalaisten retoriikkaa on koulittu puolueen entisen puheenjohtajan Timo Soinin johdolla. Viikonlopun jälkeen on levinnyt slogan: poliittinen koti on palanut. Se palaa edelleenkin monilta, ja odotettavissa on vielä iso roihu.

Tyyppiesimerkki paloa ruokkivista lausunnoista on perussuomalaisista loikanneen kansanedustaja Tiina Elovaraan arvailu puoluekokouksessa esitetyistä tervehdyksistä Ylen A-studiossa. Hänen tulkittiin puhuneen natsitervehdyksistä.

Hän itsekin perääntyi, mutta vahinko oli jo tapahtunut.

Loukkaus jää elämään, vaikka hänen lausunnoistaan ei löytyisi juridisesti mitään epäilyttävää. Riitely ja loukkaaminen on tuttua: perussuomalaiset ovat jo vuosien ajan haastaneet toisiaan etenkin kunnissa jopa oikeudessa.

Puolueen hajoaminen jättää syvät arvet kannatukseen

Perussuomalaisilla on omakohtaista kokemusta SMP:n hajoamisesta. Tätä perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ironisoi viittaamalla vuoden 1972 tapahtumiin, jolloin suurvoiton saanut SMP hajosi kahtia.

Historia osoittaa, että hajonneilla puolueilla on vaikeuksia pysyä hengissä saati kasvattaa kannatustaan. Ylen vieraileva kolumnisti Unto Hämäläinen avaa mainiosti SMP:n hajoamisen lisäksi SDP:n 1950-luvulla tapahtunutta hajaannusta sekä 1980-luvulla SKDL:n ja SKP:n hajoamista.

Kaikki menettivät kannatustaan tai jopa hävisivät politiikasta kokonaan. Näin tapahtuu perussuomalaisillekin, elleivät he ponnahda tuhkasta kuten keskustalaisella pitkän linjan poliitikolla Paavo Väyrysellä on tapana.

Kunnissa ja maakunnissa hajallaan

Perussuomalaiset saivat noin 800 valtuutettua. Eduskunnasta hajoaminen leviää myös valtuustoryhmiin. Esimerkiksi Helsingissä ainakin ministerit Jussi Niinistö ja Sampo Terho muodostavat oman ryhmänsä ja Jyväskylässä tiedetään viiden hengen ryhmän hajoavan ja kahden lähteneen.

Jokaisessa valtuustoryhmässä valtuutetut valitsevat puolensa: jäädäkö vai lähteäkö. Näitä siirtymiä nähdään koko seuraavan valtuustokauden ajan.

Eri puolilla maata osa valtuutetuista siirtyi jo kuntavaalien alla muihin ryhmiin tai jäi politiikan ulkopuolelle. Sirpaloituminen jatkuu: osa valtuutetuista ei siirry kumpaankaan leiriin.

Parhaillaan jaettavien kuntayhtymäpaikkojen täyttäminen synnyttää tuskaa, kun hajaannus etenee. Esimerkiksi Uudellamaalla arvioidaan soinilaisten olevan halla-aholaisia vahvempia. Paikat on jaettu.

Keskustan laariin sataa maakuntavaaleissa

Paljon on spekuloitu pääministeri Juha Sipilän roolista. Ainakin Sipilä on laskenut jo, että tammikuun 2018 maakuntavaaleissa sataa laariin.

Keskusta on muutoinkin vahvoilla maakuntavaaleissa, mutta maaseudun puolesta puhuneen perussuomalaisten hajoaminen vahvistaa sitä entisestään. Kuntien valtuustoista ponnistetaan maakuntavaltuustoon.

Ei hajonnut puolue eikä mahdollisesti Uuden vaihtoehdon pohjalta perustettava soinilainen puolue kykene kokoamaan rivejään ennen maakuntavaaleja, jotta tulisi vakava haastaja millekään puolueelle.

Perussuomalaisten valtuustoryhmät ovat hajallaan, ja energiaa kuluu keskinäiseen välien selvittelyyn.

Päätoimittaja Sirpa Puhakka

Hyvä lukija!

”Jokainen tilaus vahvistaa meitä tekemään parempaa journalismia, vaihtoehtoa valeuutisille ja humpuukille”, sanoo päätoimittaja Sirpa Puhakka.

Tilaa Kansan Uutiset ja edistät moniäänistä journalismia!