Lehtikuva/Anni Reenpää

”Julkisessa keskustelussa toistuu oletus asumistuen valumisesta suurelta osin vuokriin, mutta tulostemme perusteella tämä huoli on liioiteltu.”

Hallitus aikoo heikentää asumistukea, jotta vuokrien nousu saataisiin hillittyä. Asiasta päätettiin huhtikuun kehysriihessä. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) perusteli asiaa pari viikkoa myöhemmin kyselytunnilla.

– Jos me korvaamme käytännössä sataprosenttisesti vuokran, niin se johtaa vääjäämättömästi vuokrien kasvuun, mikä on nähtävissä käyristä, tilastoista. Nyt me haluamme katkaista tämän, että vuokrat eivät nouse eivätkä kannustinloukut pahene, jotta työtä kannattaa ottaa vastaan. Tämä on aivan selkeä asia.

Paitsi että Orpo oli väärässä asumistuen korvaustasosta, hän oli väärässä myös asumistuen vuokria nostavasta vaikutuksesta yleensä. Tämä käy ilmi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) keskiviikkona julkaisemasta tutkimuksesta. Sen mukaan vuokrat eivät ole korkeampia asunnoissa, joihin maksetaan avokätisemmin asumistukea.

Tutkimusjohtaja Essi Eerolan ja erikoistutkija Teemu Lyytikäisen tutkimuksen tulokset ovat ristiriidassa aiempien suomalaisten tutkimusten kanssa, joiden mukaan asumistuen erot vaikuttavat voimakkaasti vuokriin. Uudessa tutkimuksessa kotitaloudelle maksetun asumistuen vaikutus sen maksamaan vuokraan pystytään arvioimaan aiempaa luotettavammin ja läpinäkyvämmin.

Kotitalouden saama asumistuki riippuu esimerkiksi tuloista ja perhekoosta. Eerolan ja Lyytikäisen uudet tulokset viittaavat siihen, että tietyille ryhmille maksettava avokätisempi tuki ei valu vuokranantajille vaan kohdentuu tuensaajille.

ILMOITUS

– Julkisessa keskustelussa toistuu oletus asumistuen valumisesta suurelta osin vuokriin, mutta tulostemme perusteella tämä huoli on liioiteltu, Essi Eerola painottaa.

Vuokravaikutuksen mittaamisessa hyödynnettiin vuoteen 2015 asti voimassa olleen asumistukijärjestelmän erityispiirteitä.

Vuoteen 2015 asti yleinen asumistuki riippui portaittain asunnon pinta-alasta. Tämä johtui asumistuen neliövuokranormista, jonka yli menevästä vuokrasta ei maksettu asumistukea. Esimerkiksi 30-neliöisen asunnon neliövuokranormi oli korkeampi kuin 31-neliöisen asunnon. Tutkimuksessa osoitetaan, että asumistuen saajien maksamissa vuokrissa ei ole havaittavissa samanlaisia portaita kuin neliövuokranormissa. Lisäksi vaikutusarvion virhemarginaali on pieni.

Tuloksia yleistettäessä tulee Eerolan ja Lyytikäisen mukaan olla tarkkana. Tutkimuksessa saatiin suoraa näyttöä siitä, että neliövuokranormin erot eivät vaikuta eri asuntojen suhteellisiin vuokriin. Tulokset voi mahdollisesti yleistää koskemaan myös muista tekijöistä johtuvia eroja asumistuen suuruudessa. Tulokset eivät kuitenkaan kerro esimerkiksi siitä, nostaako asumistukijärjestelmä sinänsä yleistä vuokratasoa.

Tutkimuksessa keskitytään suurissa kaupungeissa pienissä yksityisissä vuokra-asunnoissa asuviin tuensaajiin. Tässä ryhmässä neliövuokranormi oli sitova yli 80 prosentilla tuensaajista, joten neliövuokranormin erot vaikuttivat voimakkaasti heille maksettuihin asumistukiin.

Tutkimuksessa käytettiin Kelan aineistoa, joka kattaa kaikki asumistuen saajat vuosilta 2008–2013.