EU:n komissio käynnistää työmarkkinaosapuolten kuulemisen tavoitteenaan ns. nollatuntisopimusten kieltäminen. Kuulemisesta saattaa tulla nopea ja lakiesitystä voidaan odottaa jo syksyllä.
Euroopan työmarkkinaosapuolten näkemyksiä kuullaan komission esitykseen, joka velvoittaisi työnantajat takaamaan vähimmäisehdot kaikissa työsuhteissa. Niihin kuuluu oikeus vähimmäismäärään työtunteja tietyllä seurantajaksolla. Työsopimuksessa tämä olisi ilmoitettava viikoittaisena keskiarvona.
Esityksen toteutuminen estäisi ns. nollatuntisopimukset, eli työsopimukset joissa ei ole määritelty lainkaan työaikaa.
Suomen eduskunta tyrmäsi nollatuntisopimukset kieltävän kansalaisaloitteen maaliskuussa.
Vaikka kysymys on vasta kuulemisesta, komission arvioidaan olevan liikkeellä tosissaan.
– Komissio on ilmeisesti valmis etenemään aika nopeallakin aikataululla. Lakiesitys saattaa tulla jo ensi syksynä, arvioi FinUnionsin johtaja Aleksi Kuusisto.
FinUnions on SAK:n, STTK:n ja Akavan ylempien toimihenkilöiden YTN:n yhteinen edustusto Brysselissä.
Epätyypilliset työsuhteet esillä
Kuusiston mukaan tiedot komission ripeästä aikataulusta ovat epävirallisia eivätkä täysin varmoja.
– On sellainen näppituntuma, että komissio etenee asiassa, vaikka työnantajien valmius ei olisikaan kovin suurta.
Vähimmäisoikeuksiin sisältyy esityksessä myös oikeus koulutukseen työaikana, irtisanomisaika sekä riittävä hyvitys perusteettomasta irtisanomisesta.
Komission esitys etenee EU:n parlamentin ja EU:n neuvoston käsittelyyn.
Työmarkkinoiden osapuolia kuullaan myös esityksestä ulottaa sosiaaliturva nykyistä paremmin epätyypillisiin työsuhteisiin ja itsensä työllistäjiin.
Perhevapaille minimitaso
Komissio on potkimassa eteenpäin myös perhevapaiden uudistamista. Suomen hallitus hautasi perhevapaiden uudistamisen puoliväliriiheensä.
Komissio esittää työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi direktiiviä perhevapaista. Kummallekin vanhemmalle on kiintiöity 4 kuukauden vanhempainvapaa, oikeus vähintään 10 päivän isyyslomaan sekä oikeus 5 päivän vapaaseen sairaan omaisen hoitamiseen vuodessa.
Komissio heräsi uudistuksiin
Jean-Claude Junckerin johtama EU-komissio katkaisee esityksillään pitkään jatkuneen hiljaiselon sosiaalisen Euroopan kehittämisessä. Työelämän kehittäminen on nousemassa EU:n agendalle.
Kuusiston mukaan kyse on merkittävästä linjamuutoksesta. Edellisen, José Manuel Barroson johtaman komission agendalle eivät sosiaalisen Euroopan kysymykset juurikaan mahtuneet.
– Talouden ongelmia on hoidettu talouskuripolitiikalla, jolla on ollut suuria sosiaalisia haittavaikutuksia.
Kuusisto näkee komission sosiaalisen heräämisen taustalla brexitin ja oikeistopopulismin kasvun, jotka uhkaavat EU:n yhtenäisyyttä.
EU-kansalaisilla on oikeuksia
Komission huhtikuun lopussa esittämä sosiaalisten oikeuksien paketti sisältää sosiaalisten oikeuksien pilarin, johon kuuluu oikeuksia mm. sosiaaliturvaan, turvalliseen työelämään ja minimiansioihin.
– Siinä on kunnianhimoinen, noin parinkymmenen kohdan lista oikeuksista, jotka kuuluvat työntekijöille ja kansalaisille EU:ssa.
Ne eivät suoraan sido tuomioistuimia, mutta komissio aikoo panna toimeen pilarissa listattuja oikeuksia tulevilla lakialoitteilla.
– Kyseessä on yhteinen tahtotila kehittää sosiaalista Eurooppaa, jonka parlamentti ja neuvostot toivottavasti vahvistavat. Jäsenmaiden kesken saattaa muodostua jakolinja, jossa erottuvat maat, jotka ovat mukana sosiaalisen Euroopan rakentamisessa, Kuusisto sanoo.