Sote-uudistus tuo palvelusetelit niihin palveluihin, jotka maakunta saattaa suoran valinnanvapauden piiriin. Setelillä voi maksaa esimerkiksi erilaisia tutkimuksia, toimenpiteita ja kuntoutuspalveluita.
Asiakassetelin keskeisenä ongelmana ovat siihen liittyvät korkeat hallinnointikustannukset, kirjoittaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen Uuden Suomen blogissaan.
Lehtonen kirjoittaa, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kaihileikkaukseen antaman palvelusetelin yksikkökustannus on noin 50 euroa per seteli, vaikka setelin myöntämisen prosessia on vuosia hiottu ja yksinkertaistettu.
Setelissä neljä välttämätöntä vaihetta
Prosessissa on Lehtosen kuvauksen mukaan neljä välttämätöntä vaihetta.
Asiakassetelituottajien hallinnoinnissa valitaan tuottajat ja varmistetaan tuotetun palvelun laatu.
Asiakassetelin myöntämisen yhteydessä ammattilainen arvioi potilaan asiakassetelin tarpeen.
Lisäksi ovat asiakassetelituottajan laskutuksen hallinnointi ja asiakassetelipalvelun asianmukaisen toteutumisen varmentaminen.
Esimerkkinä kaihileikkaus maksaa noin 800 euroa, joten siinä palvelusetelin kustannukset ovat maltilliset kuusi prosenttia kokonaiskustannuksista.
”Jos suoritteen (esim. kuvantamistutkimuksen) arvo olisi vain 200 euroa, on asiakassetelin hallintokustannus sitten jo 25 prosenttia koko palvelun kustannuksesta”, Lehtonen vertaa.
Tietojärjestelmä oltava 18 maakunnassa
Lehtosen mukaan moni asiantuntija epäilee, että ”tällainen tapa järjestää palveluja tekee mahdottomaksi luoda sote-uudistuksen tavoitteena olleita integroituja palveluketjuja”.
Hän kirjoittaa, että ”jos esimerkiksi päivystykseen hakeutunut potilas tarvitsee sellaisia tähystystutkimuksia, jotka maakunta on päättänyt tuottaa asiakassetelillä, tulee potilaalle antaa jatkotutkimuksia varten asiakasseteli. Potilas voi sitten hakeutua sellaisen yhtiön asiakkaaksi, jossa tähystystutkimuksia suoritetaan, mutta vain tätä tähystystutkimusta varten.”
”Jos potilas tähystystutkimusten jälkeen tarvitsee kuntoutustoimenpiteitä, voi hän tarvita uuden asiakassetelin hakeutuakseen toiseen yritykseen, jossa nämä kuntoutustoimenpiteet sitten tuotetaan.”
Ei suosita muualla Euroopassa
Kyseessä on vaativa harjoitus tietojärjestelmien integroinnin kannalta. Tiedon hoitosuunnitelmasta ja potilaan tilanteesta pitäisi liikkua eri toimijoiden välillä.
”Lisäksi asiakassetelin käytön hallinnointia varten pitäisi olla olemassa setelin myöntäjän ja eri tuottajat kokoava tietojärjestelmä kaikissa 18:ssa asiakassetelejä myöntävässä maakunnassa”, Lehtonen kirjoittaa.
Hänen mukaansa 2000-luvun alussa Suomeen tuotua palveluseteliä ei suosita missään muualla Euroopassa terveydenhuollon maksutapana muun muassa juuri korkeiden hallintokulujen takia.