Hallitus on käynyt puoliväliriihensä. Tämä riihi siirrettiin tarkoituksella kuntavaalien yli, jotta äänestäjät eivät saisi tietää ennen vaaleja heidän aikomuksistaan. Äänestäjät näyttivät hallituksen kikkailusta huolimatta, että politiikan linjan olisi pitänyt muuttua. Paljon ei kuitenkaan tapahtunut.

Hallituksen puoliväliriihessä tehtiin joitain kosmeettisia korjauksia jo hallituksen aikaisempiin suuriin leikkauksiin. Hallitus teki hieman parannuksia opiskelevien perheellisten elämään sekä toivottavan muutoksen varhaiskasvatuksen maksuihin pienituloisten vanhempien osalta.

Erityisesti työttömien ahdinkoa on lisätty nykyisen hallituksen toimesta historiallisesti. Ansiosidonnaista on lyhennetty sadalla päivällä, karenssiaikaa pidennetty, työn vastaanottamista tiukennettu ja niin edelleen. Kaiken kukkuraksi peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea on leikattu, kuten muitakin kansaneläkkeisiin sidottuja etuuksia.

Työttömiä on moninkertainen määrä vapaana oleviin työpaikkoihin nähden.

Pääministeri Juha Sipilän mainitsemat ”rakenteelliset uudistukset” työllisyyden hoidossa tarkoittivat työttömien tilanteen vaikeuttamista. Vaatimus, että työttömien tulisi hakea työttömyysturvan leikkurin pelossa vähintään kahtatoista työpaikkaa kolmen kuukauden aikana, on järjetön. Työttömiä on moninkertainen määrä vapaana oleviin työpaikkoihin nähden. Työttömät tarvitsevat tukea ja aktivointia, mutta sitä ei ole työhakemusten tehtailu sellaisiin työpaikkoihin, joihin ei ole mitään mahdollisuutta päästä.

Talouden kääntyessä toivottuun kasvuun hallituksen toivoisi panostavan aitoon työllisyyden hoitoon. Työvoimaviranomaisia tarvitaan lisää ja heille taloudelliset mahdollisuudet hoitaa tehtäväänsä. Tarvitsemme panostusta työllisyyskoulutuksiin, ja omaehtoista koulutusta työttömyysetuudella pitää tukea enemmän. Suojaosa tulee korottaa 500 euroon kuussa. Keskeistä on myös panostaminen julkisiin investointeihin: Suomessa on valtava tiestön- ja julkisten rakennusten korjausvelka.

Tehdään kukin tahoillamme kaikki mahdollinen, jotta uudet heikennykset työttömyysturvaan saadaan estettyä. Oppositiosta käsin asioiden muuttaminen on silti vaikeaa. Vetoankin myös ammattiyhdistysliikkeeseen: Älkää unohtako työttömiä jäseniänne, sillä he eivät ansaitse elämänsä vaikeuttamista entisestään. Ammattiyhdistysliikkeellä on asiassa ratkaisun avaimet.

Kirjoittaja on vasemmistoliiton toinen varapuheenjohtaja.