Juhlarahakohun yhteydessä media ja monet poliittiset esikuvamme korostivat, miten kuitenkin – suurten vaikeuksien ja menetystenkin jälkeen – onnistuimme ahkeruudella, tarmolla ja sisulla luomaan yhtenäisen maan ja yhteisen kansan nimeltään Suomi ja suomalaiset.
Näin juhlavuonna kansallistunne nousee ja sitä nostatetaan jokaisessa julkisessa tilaisuudessa tästä eteenpäin. Poliitikot, muut vallan paikoilla olevat ja media käyttävät kansan oikeutettua ylpeyttä omista saavutuksistaan röyhkeästi hyväkseen edistääkseen omia poliittisia, yhteiskunnallisia ja taloudellisia tavoitteitaan ja suojellakseen samalla omia asemiaan ja etuoikeuksiaan.
He ovat ajaneet yhteiskunnan ja meidät suohon, josta yrittävät ylös käyttämällä kansallistunnetta vipusimenaan. Perimmiltään tämä juhlinta on hyvin raadollista ja tarkoitushakuista pyrkimystä konkreettisiin tavoitteisiin.
Sillä mitä tuon ”yhtenäisyys”-termin käyttäjät itse asiassa sanovat ja tarkoittavat? Presidentti: Yhtenäinen kansa minun ulkopolitiikkani takana! Pääministeri: Yhtenäinen kansa minun sisä- ja talouspolitiikkani takana! Puolustusministeri: Yhtenäinen kansa minun varustelupolitiikkani takana! Armeijan komentaja: Yhtenäinen kansa juoksuhautoihin, jos isänmaa kutsuu!
Tähän yhtenäisyyteen eivät tietenkään kuulu muistutukset ikävästä menneisyydestä.
Meiltä odotetaan työteliästä ja säästäväistä elämää sekä nöyrää ja kilttiä mielenlaatua, tahdotonta alistumista yhtenäisyyden ja yhteisen edun nimissä. Ja ellei suostuttelu auta, sitten pelotellaan.
Yhtenäinen kansa – ihanko totta? Onneksi se on vain heidän haavettaan ja päiväuntaan, koska tällainen yhtenäisyys ennustaisi turmaa. Se olisi tuhon tie.
Pohjois-Koreassa ollaan yhtenäisiä ja Venäjälläkin puoliksi.
Yhtenäisyys on hyvä juttu, mutta sen pitää olla vapaaehtoista ja yhteiseen hyvään pyrkimistä. Heidän yhtenäisyytensä ei sitä ole, ei Pohjois-Koreassa, ei Venäjällä eikä Suomessa. He ajavat omia etujaan ja yrittävät pakottaa meitä.
Siksi minä en halua kuulua tuohon joukkoon. Sanoudun irti. Meillä on eri juhlat. Vetoan, että mahdollisimman moni nainen ja mies olisi yhtenäisenä joukkona ja yksissä tuumin eri mieltä! Ja sanoisi sen myös rohkeasti, pelkäämättä.
Tapani Elgland
Hämeenlinna