Lehtikuva/Emmanuel Dunand

Pakotteiden määrääminen perusoikeuksia rikkovaa EU-maata kohtaan on vaikeaa, koska siihen tarvitaan jäsenmaiden yksimielisyys. Nyt esimerkiksi Puola ja Unkari voivat suojella toisiaan.

Unkarin tilanne antaa aihetta käynnistää menettely, joka voi johtaa sanktioihin, todetaan Euroopan parlamentin keskiviikkona hyväksymässä päätöslauselmassa.

Päätöslauselma hyväksyttiin äänin 393 puolesta, 221 vastaan ja 64 tyhjää.

EU-parlamentin mukaan oikeusvaltio- ja demokratiatilanne Unkarissa on heikentynyt vakavasti. Se vaatii, että kiistanalaiset lait on kumottava tai niiden täytäntöönpano lopetettava. Se haluaa Unkarin EU-tuet tarkkailuun.

EU-parlamentin mukaan oikeusvaltio- ja demokratiatilanne Unkarissa on heikentynyt vakavasti.

Euroopan parlamentti toteaa päätöslauselmassaan, että Unkarin perusoikeustilanne antaa aihetta käynnistää virallisen menettelyn, jolla määritellään, onko olemassa selvä riski siitä, että jäsenmaa loukkaa EU-arvoja vakavasti.

”Selvän riskin” toteaminen on edellytys sille, että artikla 7(1) mukainen menettely voidaan aloittaa. Konkreettisesti menettely käynnistyy niin, että parlamentti pyytää oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa laatimaan vaadittavan virallisen päätöslauselman täysistuntoäänestystä varten.

ILMOITUS

Parlamentti vaatii, että Unkarin hallinnon on kumottava turvapaikanhakijoiden ja kansalaisjärjestöjen vastaiset lait ja saavutettava Yhdysvaltain viranomaisten kanssa yhteisymmärrys, jotta Central European University -yliopisto pystyy jatkamaan toimintaansa Budapestissa.

Parlamentti muistuttaa myös, että EU:n komission on valvottava tiukasti sitä, miten Unkarin hallinto käyttää EU-tukia.

Parlamentissa todettiin jälleen, että unioni tarvitsee uuden mekanismin demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien valvomiseksi. Aikaisemmin sitä vaadittiin lokakuussa 2016.

Sanktioihin pitkä tie

Ennen kuin sanktioihin mennään, on kuljettava pitkä tie.

Artikla 7 (1):n mukainen menettely voidaan käynnistää jäsenvaltioiden yhden kolmasosan, Euroopan parlamentin tai Euroopan komission perustellusta ehdotuksesta. Eurooppa-neuvosto tekee päätökset jäsentensä neljän viidesosan enemmistöllä. Myös Euroopan parlamentin on hyväksyttävä päätös.

Parlamentissa päätös edellyttää, että sen puolesta on annettu kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja että enemmistö kaikista mepeistä on päätöksen puolella.

Mekanismin seuraavassa vaiheessa Eurooppa-neuvosto voi jäsenvaltioiden yhden kolmasosan ehdotuksesta tai Euroopan komission ehdotuksesta todeta, että jokin jäsenvaltio loukkaa vakavasti ja jatkuvasti EU:n perustana olevia arvoja.

Eurooppa-neuvoston ratkaisuun vaaditaan yksimielisyys, ja myös Euroopan parlamentin on hyväksyttävä se.

Sanktiona voidaan jäsenvaltion edustajan äänioikeus pidättää neuvostossa.

Yksimielisyyden vaatimus tarkoittaa sitä, että esimerkiksi nykytilanteessa vaikkapa Puola ja Unkari voivat suojata toisiaan pakotteiden määräämiseltä.