UP/Birgitta Suorsa

Suomi on ollut vetovastuussa eurooppalaisten tiedeakatemioiden yhteistyöjärjestön toteuttamassa Euroopan metsiä koskevassa selvityksessä. Eurooppalaisen asiantuntijaryhmän työtä on johtanut professori Jaana Bäck Helsingin yliopistosta.

Osataanko Euroopassa hoitaa metsiä, Jaana Bäck?

– Euroopassa on pitkä historia metsänhoidossa, mutta se on eri puolilla Eurooppaa hyvin erilainen. Tällä hetkellä se näkyy metsien tilassa.

– Esimerkiksi Brittein saarilla ja Hollannissa metsät on hakattu jo kauan sitten laivanrakennukseen. Siellä metsänhoito tarkoittaa nykyisin uusien metsien istuttamista.

Miten metsänhoito poikkeaa eri puolilla Eurooppa?

ILMOITUS

– Euroopasta löytyy hyvin metsäisiä maita, kuten Baltian ja Skandinavian maat, osittain myös Saksa, Ranska ja Itävalta. Näissä on suuret metsävarat, mutta niissäkin hoitotapa vaihtelee hyvin paljon.

– Pohjoismaissa metsiä on hoidettu tuotantometsätalouden keinoin. Meillä on istutusmetsiä, joiden avulla metsiä uudistetaan. Keski-Euroopassa istutusmetsät ovat olleet huonossa huudossa ja kiellettyjä.

Mihin metsiä Euroopassa käytetään?

– Fiksuimmin niitä käytetään silloin, kun puuraaka-aine pysyy mahdollisimman pitkään käytössä eli noudatetaan kiertotalouden periaatetta.

– Toki metsillä on muitakin käyttömuotoja kuin puuraaka-aineen tuottajana. Niitä käytetään myös virkistykseen ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen. Metsillä on merkittävä rooli myös ilmastonsäätelyssä.

Metsien käytön tavoitteissa on kuulemma ristiriitoja Euroopassa. Minkälaisia ne ovat?

– Ristiriidat voisi kiteyttää siihen, että on raaka-ainekäytön ja muiden käyttötarkoitusten yhteensovittaminen ei ole aina metsänhoidollisesti kovin helppoa.

– Tämä tarkoittaa sitä, että jos metsää hakataan intensiivisesti, sen hiilensidontakyky tai monimuotoisuusarvot eivät enää toteudu.