Draama hallintarekisteristä jatkuu taas iltapäivällä eduskunnassa. Tiistaina keskustellaan ja keskiviikkona pitäisi äänestää lopullisesti lain hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
”Jään jännityksellä odottamaan, eteneekö asia tällä kertaa äänestykseen saakka”, kirjoittaa talousvaliokunnan jäsen Hanna Sarkkinen blogissaan.
Lain viime vaiheetkin ovat olleet yllätyskäänteitä täynnä.
Lakiesityksessä ei sallita suomalaisten hallintarekisteröidä omistuksiaan Suomessa, mutta se sallitaan ulkomaiden kautta.
”Omistusten hallintarekisteröinti tarkoittaa sitä, että todellisen omistajan ja edunsaajan sijaan arvopaperin omistajaksi kirjataan välimies eli tilinhoitaja, käytännössä esimerkiksi pankki. Omistusten hallintarekisteröinti aiheuttaa ongelmia, sillä niiden avulla voidaan luoda pitkiäkin omistusketjuja, joissa arvopaperin todellinen omistaja ja edunsaaja hukkuu. Hallintarekisteröinti helpottaa veronkiertoa, talousrikollisuutta ja korruptiota”, Sarkkinen kirjoittaa.
Lausuma ei riitä
Perussuomalaiset saatiin lain taakse lupaamalla korotettu ennakonpidätys tunnistamattomaksi jääville suomalaisomistuksille. Sarkkisen mukaan kiireessä muotoiltu uusi lausuma ei riitä ratkaisemaan lakiesityksen ongelmia.
50 prosentin korotettu osinkotulojen ennakonpidätys hallintarekisteröidyille omistuksille luo kannustimen omistusten ilmoittamiseen, mutta jos järjestelyn päämotiivi on omistusten piilottaminen, ei verokannustin toimi.
Sarkkinen pitää verotulojen menetystä vain yhtenä hallintarekisteröinnin ongelmista. Omistusten piilottaminen mahdollistaa rikollisuutta, korruptiota ja sisäpiirijärjestelyitä, joita ei lausumalla ratkaista.
Mitä EU vaatii?
Hallitus väittää, että Suomen on EU-säännösten vuoksi pakko mahdollistaa suomalaisten omistusten hallintarekisteröinti ulkomailla. Sarkkisen mukaan on totta, että EU-direktiivi edellyttää arvopaperikeskusmarkkinan avaamista kilpailulle. Osakkeita siis saa jatkossa laskea liikkeelle myös muiden maiden arvopaperikeskuksissa. Joissain maissa on yleisesti käytössä hallintarekisteröinti.
”Suomi ei voi estää muita maita tarjoamasta hallintarekisteröintiä eikä säädellä ulkomaisia arvopaperikeskuksia, mutta me voimme säädellä suomalaisia sijoittajia ja suomalaisia yhtiöitä ja vaatia suomalaisomistusten avoimuutta myös ulkomailla”, Sarkkinen kirjoittaa.
Hänen mukaansa kyse on EU-säännösten tulkitsemisesta. Norja on ETA-maana saman EU-sääntelyn alainen kuin Suomi, mutta se tulkitsee asiaa toisin. Norja katsoo, että se voi edellyttää omistusten avoimuutta ja vaatia norjalaisilta norjalaisten arvopapereiden suoraa omistusta jatkossakin – myös silloin, kun omistus on järjestetty ulkomaalaisen arvopaperikeskuksen kautta.
”EU:n arvopaperiasetuksen tarkoitus ei ole lisätä omistusten salailua, joten Suomella on perusteet tulkita sääntöjä siten, että me voimme säilyttää omistusten korkean avoimuuden tason. On siis turha piiloutua EU:n selän taakse. Suomen tulisi pitää kynsin ja hampain kiinni suoran omistamisen mallista ja markkinoida sitä myös muille”, Sarkkinen vaatii.
Neljä perussuomalaisten poliisikansanedustajaa on ilmoittanut vastustavansa lakia viime viikon kompromissin jälkeenkin. Vain yksi heistä on osallistumassa keskiviikon äänestykseen.