Markkinoilta ja EU-maiden pääkaupungeista kuului syvä helpotuksen huokaus, kun keskustaliberaali ja EU-myönteinen Emmanuel Macron voitti Ranskan presidentinvaalit sunnuntaina.
Marine Le Penin voitto olisi merkinnyt markkinoille epävarmuutta. Lisäksi markkinavoimien tuntojen tulkitsijat arvioivat Macronin tavoittelemien työmarkkinauudistusten sekä yritys- ja työvoimaverotuksen keventämisen olevan markkinoiden mieleen.
Brexitin ja EU-kriittisten oikeistopopulistien kanssa kipuilevalle EU:lle Macronin voitto on loistouutinen. Tutkimusprofessori Niilo Kauppi Jyväskylän yliopistosta arvioi Macronin pyrkivän syventämään EU-integraatiota. Hän haluaa mm. tiivistää euro-aluetta luomalla sille omat instituutiot ja oman budjetin.
Britannialle ei Macronin mielestä tule antaa vapaata pääsyä EU:n sisämarkkinoille maan erottua unionista.
Kauppi esitti näkemyksiään maanantaisessa Ulkopoliittisen instituutin tilaisuudessa Ranskan vaaleista.
Macronin EU-henkisyyttä osoittaa sekin, että hänen voitonjuhlissaan Louvren aukiolla soi Beethovenin yhdesännen sinfonian EU-hymni Oodi ilolle.
Tyhjien lippujen protesti
Macronin voitto oli selvästi gallup-ennusteita suurempi. Macron sai äänistä kaksi kolmannesta, 66,1 prosenttia.
Äänestysaktiivisuus jäi ranskalaisittain vaatimattomaan 75 prosenttiin. Lisäksi tyhjiä äänestyslippuja jätettiin ennätykselliset 11,5 prosenttia.
Le Penin 11 miljoonan äänisaalista pidetään sensaatiomaisen suurena. Kauppi pitääkin mahdollisena, että Le Pen nousee koko Euroopan äärioikeistolaisen blokin johtajaksi.
Le Pen on pyrkinyt tekemään puolueestaan salonkikelpoista, mutta hanke on Kaupin mukaan tullut tiensä päähän. Lisää kannattajia tuskin löytyy nykyisillä eväillä.
Kaupin mukaan realisoidakseen kannatuksensa kuukauden päästä järjestettävissä parlamentin alahuoneen vaaleissa Le Pen tarvitsee uutta kannattajakuntaa keskiluokasta.
Le Pen onkin jo ilmoittanut uudistavansa puoluettaan. Myös puolueen nimi muutetaan.
Enemmistövaali suosii suuria
Ranskan parlamentin alahuoneen, kansalliskokouksen, vaalitapa ei ole suhteellinen, vaan kaksivaiheinen enemmistövaali. Vaalitapa suosii suuria puolueita. Le Penin Kansallisella rintamalla on nyt vain kaksi paikkaa kaikkiaan 577 paikasta.
Kansalliskokoukseen valitaan yksi edustaja kustakin vaalipiiristä. Kaksivaiheisessa vaalissa ensimmäisellä kierroksella tulee valituksi vain yli puolet vaalipiirin äänistä saanut ehdokas.
Toiselle kierrokselle pääsevät yli 12,5 prosenttia äänistä saaneet. Yleensä heitä on kaksi, joskus kolme.
Kansallisen rintaman ehdokas on tähän mennessä pudotettu pelistä toisella kierroksella, kun muut puolueet ovat liittoutuneet häntä vastaan.
Varaton presidenttipuolue
Kansalliskokouksen vaalit ovat vaikeat myös presidentiksi valitulle Emmanuel Macronille. Hänen presidenttiehdokkuutensa takana oli kansanliike, joka on vasta hiljan järjestäytynyt puolueeksi.
Presidentin puolueella ei ole rahaa vaalikampanjointiin, sillä Ranskan puoluetuki jaetaan kansalliskokouksen edustuksen perusteella.
– Macronin pitää nyt kerätä kuumeisesti rahaa varakkaimmilta tukijoiltaan, Kauppi totesi.
Vaikka presidentin asema on Ranskassa vahva, Macron tarvitsee ohjelmansa toteuttamiseen kansalliskokousta.
Laajat oikeudet
Ranskan viides tasavalta on hyvin presidenttikeskeinen. Presidentti nimittää pääministerin ja hallituksen. Hän käyttää myös laajaa nimitysoikeutta. Presidentin nimittämiin keskeisiin virkamiehiin kuuluu kymmeniä tuhansia virkamiehiä.
Presidentti voi hajottaa kansalliskokouksen. Hän pystyy myös sivuuttamaan parlamentin ylä- ja alahuoneen päätökset presidentin asetuksella tai määräyksellä.
Presidentti päättää kansanäänestyksen järjestämisestä.