Suomalainen korruptio piiloutuu verkostoihin ja yhteiskunnan rakenteisiin, ja ilmenee esimerkiksi salailuna, sukulaisten suosintana ja epäterveenä vastavuoroisuutena, kertoo Vaasan yliopiston torstaina julkaisema tutkimus Piilokorruption Suomessa: Mitä kansalaiset kertovat?
Tutkimuksen mukaan piilokorruptiota on vaikea havaita ja siksi myös vaikea torjua.
Tutkijat saivat satoja kertomuksia piilokorruptiosta kansalaisilta. Kertomuksia korruptiosta tuli etenkin kuntapalveluihin liittyen.
Kansalaiset kokevat, ettei heillä ole mahdollisuutta oikaista kokemiaan vääryyksiä.
Kansalaistutkimuksen perusteella kansainvälisten vertailujen luoma kiiltokuva suomalaisesta korruptiosta ei ole koko totuus. Kansalaisten epäilyjen mukaan varsin vähäisen ilmikorruption lisäksi Suomesta löytyy myös piilossa olevaa korruptiota, jossa liikutaan laillisen ja laittoman, eettisen ja epäeettisen harmaalla vyöhykkeellä.
– Kansalaiset lähettivät meille satoja kertomuksia, henkilökohtaisia kokemuksia ja arvioita piilokorruptiosta, kertoo Piilokorruption anatomia Suomessa -tutkimushankkeen vastuullinen johtaja, emeritusprofessori Ari Salminen Vaasan yliopistosta.
Kuukauden kaikille avoinna ollut nettikysely kokosi 521 kertomusta. Näistä 420 otettiin Salmisen mukaan tarkemman selvityksen kohteeksi.
Viestii voimattomuudesta
– Kertomuksista saatiin kokemuksiin perustuvaa arvokasta ja merkityksellistä tietoa. Ne ilmentävät kertojien omaa elämää ja arkea sekä täydentävät hyvin asiantuntijoiden, virallisten dokumenttien ja tilastojen antamaa kuvaa suomalaisesta korruptiosta, Salminen sanoo.
Kertomusten suuri määrä viestii hänen mielestään kansalaisten turhautumisesta ja voimattomuudesta ikävän ilmiön edessä.
– Kansalaiset kokevat, ettei heillä ole mahdollisuutta millään tavalla oikaista kokemiaan vääryyksiä, eikä korjata korruptiivisten verkostojen haittoja eikä huonon hallinnon seurauksia. Voimattomuuden tunne ruokkii uusia epäilyitä ja vähentää kansalaisten luottamusta yhteiskuntaan.
Tarinoita kuntiin liittyvästä korruptiosta oli eniten eli noin 160. Valtionhallinnosta tarinoita tuli 80, yksityiseltä sektorilta 120 ja loput olivat kolmannelta sektorilta ja muualta. Salmisen mukaan kunnat eivät silti ole välttämättä piilokorruption ylimpiä pesäkkeitä, mutta kansalaiset ovat tekemisissä lähinnä kuntapalveluiden kanssa.
Harvemmin lahjontaa
Vaikka piilokorruptiota on vaikea hahmottaa ja rajata, niin kansalaisten kertomukset osoittivat, ettei piilokorruptio ole ensisijaisesti lain rikkomuksia kuten lahjontaa tai korruptiorikoksia.
Sen sijaan kansalaiset epäilevät esimerkiksi valta-aseman ja vaikutusvallan väärinkäyttöä eri toimialoilla.
– Kansalaisten vähättelyä, asiantuntija-aseman liiallista korostamista, käsiteltävien asioiden viivyttelyä, siirtelyä, salaamista ja piilottelua, jääviysongelmia, puutteita kilpailutuksessa, luettelee Salminen piilokorruption piirteitä.
Toinen piilokorruption muoto on epäterveet verkostot ja kollegoiden suosinta eli niin sanotut hyvä veli -verkostot.
Piilokorruption ehkäisemiseksi tarvitaan Salmisen mukaan kansalaisten aktiivisuutta. Monissa maissa on otettu käyttöön kaikille avoin ilmoittamiskanava, jossa voi ilmoittaa ja paljastaa rikkeitä sekä kertoa korruptioepäilyksistä. Tärkeää tällaisessa niin sanotussa whistleblowing -kanavassa olisivat helppokäyttöisyys ja ilmoittajien suojeleminen kosto- ja vastatoimilta.