Entinen valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) lupasi joulukuussa 2015 hallintarekisterin olevan lopullisesti haudassa, mutta viime viikolla heti hallituksen kehysriihen jälkeen se taas pulpahti pintaan. Eduskunnassa viedään pikavauhdilla läpi lakia, joka ei sisällä omaisuuksien piilottamista helpottavan hallintarekisterin perustamista Suomessa, mutta jättää porsaanreiän niiden piilottamiselle ulkomaille.
– Lakiesitys mahdollistaa suomalaisille omistusten hallintarekisteröinnin ulkomaalaisten arvopaperikeskusten kautta, sanoi talousvaliokunnassa vasemmistoliittoa edustava Hanna Sarkkinen lain ensimmäisessä käsittelyssä.
Omistusten hallintarekisteröinti tarkoittaa sitä, että todellisen omistajan ja edunsaajan sijaan arvopaperin omistajaksi kirjataan välimies eli tilinhoitaja, käytännössä esimerkiksi pankki.
Miksi todellinen omistaja ja edunsaaja halutaan piilottaa? Syitä voi olla monia, ja ne ovat laittomia: veronkierto, sisäpiirikaupat, rahanpesu.
– Omistusten hallintarekisteröinti aiheuttaa ongelmia, sillä niiden avulla voidaan luoda pitkiäkin omistusketjuja, joissa arvopaperin todellinen omistaja hukkuu. Hallintarekisteröinnillä voidaan siis piilottaa todellinen omistaja, Sarkkinen sanoi.
Hän kysyi, miksi todellinen omistaja ja edunsaaja halutaan piilottaa, ja vastasi itse, että syitä voi olla monia, ja ne ovat laittomia: veronkierto, sisäpiirikaupat, rahanpesu.
Hallintarekisteri keittiön kautta
Lakiesitys on muuttunut siitä, mitä Stubb ajoi vuonna 2015, mutta Sarkkisen mukaan hallintarekisteriä ujutetaankin nyt Suomeen keittiön kautta. Oppositio esitti talousvaliokunnassa esityksen hylkäämistä ja asian valmistelua uudelleen niin, että siihen sisältyvät porsaanreiät tukitaan. Hallituspuolueiden jyräämänä esitys on kuitenkin nyt viittä vaille valmis.
Myös hallintarekisteriä koko ajan vastustaneet perussuomalaiset ovat takinkäännön jälkeen lain hyväksymisen kannalla.
– Perussuomalaiset katsovat, että talousvaliokunnan mietintöön kirjaamat lausumat riittävät omistusten julkisuuden varmistamiseen. Lausumissa esitetään hallitukselle toiveita siitä, että se aloittaa jatkovalmistelun hallintarekisteröinnin sallimisen synnyttämien porsaanreikien tukkimiseksi. Lausumien sisältö on ihan hyvä, joskin löysä, mutta ongelma on se, että ne ovat lausumia eivätkä lakimuutoksia, sanoi Sarkkinen.
Valtiovarainministeriö tiedotti tiistaina, että lausumien muuttaminen lainsäädännöksi on jo aloitettu. Valiokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps) on sanonut, että lausumilla hallintarekisteröinti ulkomailla tehdään kannattamattomaksi lähdeverotuksen muutoksella.
VM:n mukaan muutoksilla turvataan se, että veroviranomaiset saavat kattavasti tietoa osingoista, joita suomalaiset saavat hallintarekisteröidyistä osakkeista. Jos osingon lopullista saajaa ei tunnisteta, häneltä peritään ”riittävän korkea lähdevero”.
Mikä on ”riittävän korkea”, nähdään myöhemmin. Turunen on puhunut jopa 50 prosentista.
Sarkkisen mukaan korotettu lähdevero hallintarekisteröidyille omistuksille olisi askel oikeaan suuntaan, mutta ei ratkaise välttämättä esimerkiksi yleisöjulkisuuden varmistamista tai talousrikollisuuden torjuntaa.
– Lähdeveroa on myös vaikea periä, jos varoja kotiutetaan hallintarekistereiden kautta pankkitileille, jotka sijaitsevat veroparatiiseissa, tai muutoinkin sen kiertäminen lienee mahdollista.
Taas on EU-pakko
Hallitus perustelee lakia EU-asetuksella, joka on pakko panna voimaan Suomessakin aivan niin kuin se perusteli EU-pakolla aiempaakin esitystään, joka sitten kaatui.
– Taas kerran väitetään, että EU-asetus ei mahdollista tämän porsaanreiän tukkimista — huolimatta siitä, että Suomen edellinen hallitus neuvotteli asetukseen poikkeuksen juurikin suoran omistamisen mallin säilyttämiseksi jatkossakin, ja siitä huolimatta, että esimerkiksi Norja on ilmoittanut tulkitsevansa arvopaperikeskusasetusta niin, että sijoittajiin kohdistuva suoran omistuksen vaatimus on voimassa myös norjalaisten sijoittaessa muissa maissa liikkeeseen laskettuihin norjalaisten yhtiöiden arvo-osuuksiin, sanoi vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.
Anderssonin mukaan hallintarekisteriuudistus sopii erittäin huonosti yhteen sen kanssa, että hallitus on sote-uudistuksella avaamassa yli kymmenen miljardin euron verorahoitteiset markkinat.
– Jo nyt uudistuksen valmisteluvaiheessa on herättänyt huomiota, miten monet vaikutusvaltaisissa poliittisissa asemissa olleet siirtyvät isojen terveyskonsernien palkkalistoille ulosmittaamaan taloudelliset hyödyt tulevista uudistuksista. Jos yritysten omistustietojen avoimuus heikkenee, miten on jatkossa mahdollista tutkia eri päättäjien ja omistajien välisiä kytköksiä tai suhteita, Andersson kysyi.