Vasemmistoliitolle iso joukko uusia valtuutettuja
Vasemmistoliiton äänimäärä kasvoi 27 011:llä eli toiseksi eniten. Vihreiden kannatus oli 107 135 ääntä enemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa.
Vasemmistoliitto sai 661 valtuutettua eli 21 aiempaa enemmän. Uusia valtuutettuja on 286 eli 43,2 prosenttia.
Kannatus kasvoi 0,8 prosenttia vuoden 2012 kuntavaaleihin verrattuna 8,8 prosenttiin.
Kokoomuksen ja vihreiden äänestäjäkunnat näyttävät lähentyneen toisiaan.
Kasvua vuoden 2015 eduskuntavaalien kannatuksesta oli 1,7 prosenttiyksikköä.
Oppositiopuolueet lisäsivät kuntavaaleissa kannatustaan lähes viisi prosenttiyksikköä. Samaan aikaan hallituspuolueet menettivät kannatustaan lähes kuusi prosenttiyksikköä verrattuna viime kuntavaaleihin. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson tulkitsi tuoreeltaan tämän olevan selvä viesti siitä, että hallituksen eriarvoistava politiikka ei nauti kansansuosiota.
Erityisen pettyneitä hallituksen politiikkaan ovat olleet työttömät. Työttömyysturvan leikkaaminen ja työelämän pelisääntöjen tiukennukset rokottivat eniten perussuomalaisten kannatusta. Puolue lupasi ennen eduskuntavaaleja kuun taivaalta, mutta on tukenut tiukasti kaikkia hallituksen leikkauksia.
Työttömät äänestivät jaloillaan. Moni heistä hylkäsi hallituspuolueen ja äänesti vihreitä, vasemmistoa tai SDP:tä. Suurimman potin keräsivät vihreät eivätkä perinteiset vasemmistopuolueet.
Vihreiden kannatuksen nousu oli neljä prosenttiyksikköä, vasemmistoliiton 0,8 ja SDP:llä oli laskua 0,2 prosenttiyksikköä verrattuna edellisiin kuntavaaleihin.
Perussuomalaisten ote kirpoaa työttömyysalueilla
Puolueiden kannatus eriytyi myös työttömyysasteen mukaan. Perussuomalaisten kannatus laski erityisesti alueilla, joissa työttömyysaste on keskimääräistä suurempi.
Puolueen ote ei pitänyt, vaikka sen työministeri Jari Lindström ajoi pitkäaikaistyöttömille eläkearmahduksen. Tällä puolue yritti pestä valkoiseksi työttömyysturvan muita leikkauksia.
Vihreät ja vasemmistoliitto kasvattivat kannatustaan kaikilla alueilla, mutta eniten juuri suuren työttömyyden alueilla. Näiden puolueiden kannatukseen suurin muutos syntyi korkean ja keskitason työttömyysalueilla. SDP paransi kannatustaan lähinnä vain suuren työttömyyden alueilla.
Kokoomuksen ja vihreiden äänestäjäkunnat näyttävät lähentyneen toisiaan. Kokoomus ja vihreät vetävätkin muita puolueita useammin hyvätuloisia äänestäjikseen. Vihreät vahvisti asemaansa muita puolueita enemmän juuri hyvätuloisten puolueena ja korkean tulotason alueilla.
Keskustan kannatus oli suurinta matalan tulotason alueilla. Tämä selittyy sillä, että puolueen kannatus on vahva maatalousvaltaisilla ja haja-asutusalueilla, joilla tulotaso on keskimääräistä matalampi.
SDP ja vasemmistoliitto keräsivät suosiota keskituloisten alueilta. Perussuomalaisten kannatus painottuu lievästi matalamman tulotason alueille.
Keskustalle vaalit syvä pettymys
Keskustalaisen pääministerin Juha Sipilän kuningastielle tullut 1,2 prosenttiyksikön takaisku on suurempi tappio henkisesti kuin vain kannatuksen määränä. Kannattajien tyytymättömyys purkautui nyt hillitysti, mutta eduskuntavaaleissa saattaa odottaa jättitappio.
Sipilä tulkitsi tappion johtuvan muun muassa siitä, että hän ei ole saanut johtotiimiä toimimaan. Rehellistä olisi arvioida politiikan sisältöä. Keskustan kannattajien mitta alkaa täyttyä hallituksen politiikasta.
Keskustan hallituspolitiikka on unohtanut kaikkein pienituloisimmat, joista osa on ollut perinteisesti keskustan äänestäjiä. Tämä näkyi myös kuntavaaleissa: keskusta menetti eniten kannatusta matalan tulotason alueilla.
Keskustan kaupunkienvalloituspolitiikka koki vakavan takaiskun. Keskustan ja vähemmässä määrin myös perussuomalaisten kannatus painottui haja-asutusalueille. Sen sijaan kokoomuksen ja vihreiden kannatusprofiili on tällä mittarilla lähes päinvastainen: kannatus oli suurimmillaan kaupunkialueilla.
Vasemmistoliitto on välimaastossa. Sen kannatus oli keskimääräistä suurempi kaupungeissa, mutta myös pienemmissä asutuskeskuksissa.
SDP:n kannatus poikkeaa muista tällä mittarilla. Sillä oli suurin suosio kaupunkeja harvemmin asutuissa asutuskeskuksissa, ja se vahvisti asemiaan eläkeläisten keskuudessa muita puolueita useammin.
Käänteinen jytky?
Reilun kahden vuoden päästä voi tapahtua käänteinen jytky: perussuomalaiset putoavat rajusti, ja puheenjohtaja Timo Soinin (ps.) takiaispuolueiksi nimittelemät vasemmistoliitto ja vihreät voittavat.
Kokoomus ja vihreät sekä vasemmistoliitto näyttävät kuntavaalien tuloksen mukaan vahvistaneen asemaansa etenkin kaupungeissa. Sen sijaan keskusta jakautuu edelleen citykeskustalaisiin ja perinteisempiin kannattajiin. Keskustan kaupunkienvalloitus ja siten kannatuksen kasvu jäätyi.
Keskusta on hallituskuvion myötä menettämässä otettaan myös pienituloisista. Heidän äänistään taistelevat seuraavissa eduskuntavaaleissa etenkin vasemmistoliitto ja vihreät. SDP taas tavoittaa muita useammin eläkeläisiä. Puolueen näkymät kuntavaalien perusteella ovat aika sumuiset.
Vihreillä näyttää olevan vetoa myös suurituloisten joukossa. Näistä äänestäjistä puolue kilpailee kokoomuksen kanssa. Vihreiden ja kokoomuksen taistelu kiristynee myös toimihenkilöäänistä. Aiemmin tätä rajanvetoa käytiin kokoomuksen SDP:n välillä.
Keskituloiset äänestäjät ratkaisevat edelleenkin. Heidän osuutensa äänestäjistä on suuri, ja he äänestävät pienituloisia useammin. Rikkaiden joukko on Suomessa sen verran vähäinen, etteivät heidän äänensä nouse ratkaisijan paikalle.
Vasemmistoliitolle iso joukko uusia valtuutettuja
Vasemmistoliiton äänimäärä kasvoi 27 011:llä eli toiseksi eniten. Vihreiden kannatus oli 107 135 ääntä enemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa.
Vasemmistoliitto sai 661 valtuutettua eli 21 aiempaa enemmän. Uusia valtuutettuja on 286 eli 43,2 prosenttia.
Kannatus kasvoi 0,8 prosenttia vuoden 2012 kuntavaaleihin verrattuna 8,8 prosenttiin.
Kokoomuksen ja vihreiden äänestäjäkunnat näyttävät lähentyneen toisiaan.
Kasvua vuoden 2015 eduskuntavaalien kannatuksesta oli 1,7 prosenttiyksikköä.