Lehtikuva/Vesa Moilanen

Henkilöstön siirrot maakuntiin

Maakuntiin siirtyy yhteensä 215 000 henkilötyövuotta, jos maakunnat perustetaan hallituksen esittämällä tavalla.

Henkilöstöä siirtyy yli 400 organisaatiosta yhteensä 18 maakuntaan.

Eniten henkilöstöä siirtyy sosiaali- ja terveydenhuollosta.

Lisäksi esitetään maakuntiin siirrettäväksi ympäristö- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueita, lomitusta, pelastuslaitoksia, maaseutuhallintoa, maakuntien liittoja sekä ELY-keskuksia ja TE-toimistoja.

Vajaan kahden vuoden päästä parisataa tuhatta sosiaali- ja terveysalan työntekijää aloittaa uuden työnantajan leivissä, jos maakunnat perustetaan.

Kuntien työntekijät siirtyvät uusien maakuntien palvelukseen. Näin tapahtuu, jos eduskunta hyväksyy sosiaali- ja terveyspalvelu- (sote) ja maakuntauudistuksen vielä ennen kesälomaansa.

ILMOITUS

Sote-uudistus ja erityisesti siihen liittyvä valinnanvapaus on synnyttänyt epävarmuutta työpaikoilla. Sote-alan työntekijäjärjestöt ovat tuohtuneita siitä, että hallitus on ohittanut henkilöstön valmistelussa. Pelätään, että koulutetusta henkilöstöstä tulee varaventtiili, joka joustaa asiakasmäärien mukaan.

STTK:n sosiaali- ja terveyspalvelujen asiantuntija, lääkäritaustainen Riitta Työläjärvi arvioi sote-työsuhteiden joutuvan myllytykseen. Hoitohenkilöstön asema uhkaa heiketä, kun sote-palveluja tuotetaan kilpailluilla markkinoilla. Tästä on jo näyttöä muissa Pohjoismaissa.

Työläjärven mukaan hoitohenkilöstöä saatetaan vähentää. Yritetään siirtyä halvempiin työehtosopimuksiin, osa-aikaistetaan ja määräaikaistetaan aiemmin vakituisia ja kokoaikaisia työsuhteita. Nollatuntisopimukset ovat jo tulleet sote-sektorille ja saattavat edelleen yleistyä. Suomessa on jo koeaikaa pidennetty ja työsuhdeturvaa heikennetty.

– Jos asiakas saa valita vuoden välein sote-keskuksen, onko se jo sinänsä määräaikaisuuden peruste. Etukäteen ei tiedetä, miten asiakkaat valitsevat. Yritykset saattavat ajatella, että olisi hyvä olla puskuria, jotta työvoimasta voi päästä tarvittaessa nopeasti eroon, sanoo Työläjärvi.

Hän kertoo, että maaliskuussa sairaanhoitajapäivillä julkistetun selvityksen mukaan suurin osa hoitajista kokee merkittävää epävarmuutta.

– Alun perin tavoitteena oli lisätä tasa-arvoa, kustannusvaikuttavuutta, yhdenvertaisuutta ja siirtää vastuu leveämmille harteille. Sote-järjestämislaki tukee aika hyvin tätä tavoitetta paitsi yhtiöittämisvelvoite, jos kilpailuetu tulee henkilöstön selkänahasta.

– Kovalla kiireellä kyhätty valinnanvapausmalli tuo paljon riskejä asiakkaille ja henkilöstölle, Työläjärvi painottaa.

Muutos kestää vuosikausia

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) pääluottamusmies Kalevi Kannisto uskoo, että työntekijöiden siirtyminen kunnista maakuntiin turvataan liikkeenluovuttamisperiaatteella. Lähtökohtaisesti työehdot säilyvät.

– Työntekijät siirtyvät nykyisillä työehdoilla maakuntaan, mutta mitä tapahtuu sitten kun liikkeenluovutuksen turva loppuu.

Kannisto on JHL:n edustajana Uudenmaan sote-uudistusta suunnittelevassa henkilöstöfoorumissa. Hänen mukaansa työntekijöiden asema riippuu paljon siitä, millä tahdilla valinnanvapaus toteutuu.

– Suuri huoli liittyy markkinoiden avaamiseen. Palveluntuottajiksi tulee maakunnan rinnalle yksityisiä yrityksiä ja järjestöjä. Pelkona on työtekijöiden tuloja syövä työehtoshoppailu

HUS:n sote-palvelujen uudistusta koordinoiva yhteyspäällikkö Janne Aaltonen arvioi, että terveydenhuollossa työntekijälle isoin juttu on, että tulee uusi, suuri organisaatio ja uudennimiset johtajat. Uudenmaan maakunnan työntekijöiksi siirtyy HUS:sta noin 21 000.

Valinnanvapauslainsäädäntöön liittyviä yhtiöittämiskeskusteluja on jo käyty, mutta Aaltosen mukaan on aikaista sanoa tästä mitään. HUS, Uudenmaan kunnat ja Uudenmaanliitto ovat omissa lausunnoissaan esittäneet valinnanvapauslakiin siirtymäaikaa.

– Muutosprosessi saattaa kestää kuukausia jopa vuosia, sanoo Aaltonen.

Myös pitkään alalla ollut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi muistuttaa, että pelkästään tietojärjestelmien yhteensovittaminen venyy 2020-luvun puoliväliin.

Hän kertoo olleensa 90-luvun alussa mukana yhdistämässä Kemin sosiaali- ja terveyspalveluja. Eivätkä ne pelaa täydellisesti yksiin edelläänkään.

– Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakulttuurit ovat erilaisia, vaikka ne ovatkin lähentyneet neljännesvuosisadan aikana, Luosujärvi toteaa.

Potilaiden hoito kuten ennenkin

Aaltonen näkee, että HUS:n näkökulmasta tuleva sote-järjestelmä on paljon nykyistä integroivampi, mutta kokonaisuuden kannalta suunta on huono.

Uudessa mallissa liikelaitos tarjoaa sekä perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen että erikoissairaanhoidon palveluja. Sen sijaan potilaan ja perusterveydenhuollon näkökulmasta palvelut hajautuvat eri tahoille.

– Raja-aita sote-keskusten ja liikelaitoksen välillä halutaan piirtää korostetun selkeästi. Välttämättä kansainvälinen lainsäädäntö eivätkä EU-sopimukset edellyttäisi näin selkeää rajanvetoa kuin Suomessa halutaan tehdä.

Aaltonen uskoo, että itse työnteko muuttunee uudistuksessa vähiten.

– Potilaita hoidetaan hyvin pitkälti samalla tavalla ainakin alkuun kuten tähänkin saakka. Joillakin voi muuttua toimipiste ja esimies, sanoo Aaltonen.

Potilaat eivät voi siirtyä käyttämään yksityisiä palveluja, jos yksityisellä puolella ei ole tarpeeksi työvoimaa. Lyhyellä aikavälillä henkilökuntaa on rajallisesti.

–On aika tarkkaan määritetty, kuka saa tehdä mitäkin. Sairaanhoitaja voi tehdä sairaanhoitajan ja lääkäri lääkärin tehtäviä. Henkilöstöllä ei suurimmalta osin ole mitään erityistä huolta. Heille löytyy työtä ja työpaikkoja, sanoo Aaltonen.

Tulevaisuuden työnantaja voi olla aikaisempaa useammin myös yksityinen julkisen sijaan.

– Haaste onkin, että meillä on riittävästi työntekijöitä sen sijaan, että meillä olisi työstä pulaa, sanoo Aaltonen.

Myös Työläjärven mukaan töitä on yllin kyllin ja enemmänkin kuin ehditään tehdä. Kyse onkin siitä, kuka maksaa palkkaa. Myös viimeisimmän työ- ja elinkeinoministeriön tuottaman työbarometrin mukaan sote-työntekijöistä on jo pulaa.

Suurin huoli tukipalveluista

Kuntien palvelujen siirtyminen maakuntiin näyttää toteutuvan, vaikka valinnanvapauslaki on levällään. Aaltosen mukaan riskialtteimmassa asemassa muutoksessa ovat tukipalveluja tuottavat työntekijät.

Näitä ovat erilaiset sihteeri-, siivous- ja ruokahuoltotehtävät. Töitä tekevät työntekijät tuottavat palveluja, jotka eivät liity suoraan sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

– Ei ole lainkaan selvää, että jos toiminnot siirtyvät julkisen terveydenhuollon piiristä yksityiselle, että laitoshuoltajat ja muut tukipalveluja tuottavat henkilöt siirtyisivät uuden yksityisen työnantajan palvelukseen. Todennäköisesti eivät siirry, sanoo Aaltonen.

Kannisto näkee, että tukipalveluja ollaan jo nyt pistämässä sote-kuntoon. Esimerkiksi kesällä siirtyy 600 laitoshuollon työntekijää Helsingin kaupungilta HUSiin samoin koko Helsingin tekstinkäsittely on jo siirretty. Vastaavia toiminnallisia siirtoja tapahtuu myös muista pääkaupunkiseudun kunnista.

Myös erilaiset lobbarit ovat liikkeellä. Kiinteistö- ja laitosala lobbaavat kuntapäättäjiä palveluistaan. Siellä tavoitellaan kiinteistöhuollon ja siivouksen yksityistämistä, kuten valtion puolella on tehty.

– Maakunnan suuntaan samat intressit. Samalla pyritään madaltamaan osaamistasoa esimerkiksi sairaalasiivouksessa, koska heillä olisi valmis konsepti tuottaa palvelut, Kannisto kertoo.

Työläjärven mukaan sairaalasiivouksen heikentäminen sisältäisi suuria riskejä potilaiden hyvinvoinnille ja jopa hengelle.

– Se edellyttää oman ammattitaitonsa. Sairaalahygieniasta tinkiminen toisi vaarallisia ja antibiooteille vastustuskykyisiä sairaalabakteerikantoja, jotka tietyille potilaille ovat henkeä uhkaavia. Euron säästö toisaalla tuo viiden euron lisäkulun toisaalle, Työläjärvi sanoo.

Kanniston mukaan HUSissa on käynnissä selvitys mahdollisista yhtiöittämistoimenpiteistä.

– Siinä ei ole HUSilainen intressi yhtiöittää toimintoja vaan julkisen palvelutoiminnan turvaaminen ja varautuminen sote-maailmaan. Meillä on ajattelutapa, että halutaan olla kilpailuasemassa vahvoja palveluntuottajia, Kannisto sanoo.

Kannisto toteakin, että kaikki on avoinna, kunnes tulee selvyyttä sote- ja maakuntalainsäädännöstä.

– Huoli on aivan perusteltu, että miten julkiset palvelut tuotetaan muuttuvassa ympäristössä.

Henkilöstön siirrot maakuntiin

Maakuntiin siirtyy yhteensä 215 000 henkilötyövuotta, jos maakunnat perustetaan hallituksen esittämällä tavalla.

Henkilöstöä siirtyy yli 400 organisaatiosta yhteensä 18 maakuntaan.

Eniten henkilöstöä siirtyy sosiaali- ja terveydenhuollosta.

Lisäksi esitetään maakuntiin siirrettäväksi ympäristö- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueita, lomitusta, pelastuslaitoksia, maaseutuhallintoa, maakuntien liittoja sekä ELY-keskuksia ja TE-toimistoja.